24.1.2009 0:00
Uusi turvallisuuspoliittinen selonteko on yhtä kankeaa luettavaa kuin edeltäjänsä vuodelta 2004. Olisi kiinnostavaa nähdä, millainen teksti oli ennen kuin poliitikot pidensivät sitä kahdeksalla liuskalla.
Pitkän valmisteluprosessin myönteisiä piirteitä on laaja poliittinen päättäväisyys, ettei näin laajoja selontekoja kannata enää tehdä. Älkää antako periksi.
Muutospaineiden vuoksi tämä saattaa olla myös viimeinen kerta kun Suomen Nato-kantaa sorvataan tällä tavalla. Osuus ei ole selonteon huonoimpia. Se heijastaa Suomessa käytyä aiempaa yksilöidympää keskustelua Natosta ja lopuksi ennen kaikkea viitoittaa tietä tästä eteenpäin.
"Laaja poliittinen yhteisymmärrys on välttämätön ja kansalaismielipiteen huomioiminen tärkeää", sanotaan jäsenhakemuksen edellytyksistä.
Laajaa poliittista yhteisymmärrystä ei täsmennetä, mutta ulkoministeri Alexander Stubb kertoi ilmeisesti oman tulkintansa etukäteen Dagens Nyheterin haastattelussa maanantaina. Stubbin mukaan se tarkoittaa presidentin ja hallituksen yksimielisyyttä.
Kun Naton jäsenyyttä ei haeta tällä vaalikaudella, tarkoittaa se aikaisintaan seuraavan hallituksen yksimielisyyttä Tarja Halosen 2012 valittavan seuraajan kanssa.
Siihen on vielä aikaa, mutta mielipidekyselyissä seuraavaksi presidentiksi on vahvoilla jokunen Natoon paljon Halosta myönteisemmin suhtautuva ehdokas.
Nato-jäsenyyden kannattajia on syytetty siitä, että he tukevat presidentin valtaoikeuksien karsimista, koska Halonen vastustaa Nato-jäsenyyttä. Naton vastustajia on epäilty valtaoikeuksien puolustajiksi vastaavin perustein.
Kun kyse on aikaisintaan seuraavan presidentin valtaoikeuksista, niin pitäisikö Naton kannattajien vaatia niiden säilyttämistä ja vastustajien leikkaamista? Tai sitten pitäisi hankkia paremmat perusteet.
Suomi harkitsee nyt "vahvasti" Natoa 24.1.2009
Selonteossa sanottua 24.1.2009
Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi