Länsi, länsi ja länsi

Tämän vuoden aikana on toistettu aika monta kertaa, että kyllä se on Venäjä, josta Suomen ulkopolitiikassa on kyse, kuten puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) tunnetusti kolmeen kertaan sanoi viime vuoden puolella.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vuoden päätapahtuma oli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin puheenjohtajuus.

Siinä oli kyse ennen kaikkea Venäjästä jo ennen Venäjän ja Georgian elokuista sotaa, ja vielä enemmän sen jälkeen. Etyjin poliittinen merkitys on sen kautta syntyvä Venäjän yhteys länteen, eli Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.

Etyjin johtamisen lisäksi Suomessa on tänä vuonna laadittu turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa. On muotoiltu Suomen puolustusoppia, joka liittyy Venäjään, ja Suomen suhdetta Natoon, joka liittyy Venäjään. Sen lisäksi selontekotyössä on tietenkin vielä erikseen mietitty Suomen ja Venäjän suhteita.

Millaiset Suomen ja Venäjän suhteet ovat vuoden 2008 päättyessä, kaikkien näiden ponnistelujen jälkeen? Aika lailla samanlaiset kuin ne olivat vuoden alkaessa.

Ei työ kokonaan hukkaan mennyt. Vuoden aikana opittiin esimerkiksi, että Suomi pystyi länsimaana osallistumaan aktiivisesti Venäjän ja länsimaiden kiistan selvittämiseen ilman, että Suomeen ja Venäjän kahdenkeskiset suhteet siitä muuttuivat. Näin kävi, kun Suomi Etyjin puheenjohtajana osallistui Georgian sodan jälkien siivoamiseen.

Ensi vuonna Suomen ja Venäjän suhteet pysyvät muuttumattomina ehkä vähemmällä vaivannäöllä.

Päättyvän vuoden ponnistelujen yksi sivutuote on se, että Suomi on nyt erittäin hyvin verkottunut omaan läntiseen viiteryhmäänsä.

Talouskriisin aiheuttama epävarmuus Euroopassa tarjoaa tilaisuuden hyödyntää vahvistuneita yhteyksiä aloitteellisuudella EU:ssa ja Itämeren alueella.

Samalla Suomi voi luoda nopeasti hyvät suhteet Yhdysvaltain tammikuussa aloittavaan uuteen hallitukseen. Siinä jatkaa korkeita poliittisia virkamiehiä, joihin Suomella on ollut paljon yhteyksiä tänä vuonna.

Jos Suomen vaikutusvalta Itämeren alueella ja länsiryhmän sisällä on suurempi ensi vuoden päättyessä kuin alkaessa, niin ei siitä ole haittaa Venäjän-suhteillekaan.

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi