7.10.2008 0:00
Venäjän ja Suomen suhteet eivät ole entisellään, ja se on hyvä.
Georgian sodan kärjistämissä tunnelmissa on paljon selkeämpää keskustella Venäjän kanssa osana kohtuullisen yhtenäistä läntistä Eurooppaa kuin erillistapauksena, johon Venäjän pitäisi vaikuttaa erikseen. Venäjällekin nykyinen asetelma näyttäisi sopivan.
"Kukaan ei ole täydellinen", kuuluu Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kuitanneen, kun hänelle painotettiin EU:n ensisijaisuutta Suomen ulkopolitiikassa ja Venäjä-suhteissa.
Nykyisten suhteiden luonteeseen kuuluu kuitenkin myös se, etteivät maat yksin voi vaikuttaa niihin kovin paljon.
Suomessa, Venäjällä ja pitkin maailmaa on toivottu suhteiden pikaista paranemista. Toivojat voivat olla periaatteessa oikeassa, mutta he ovat toistaiseksi liian toiveikkaita.
Georgian sodan jälkeen Venäjä maalasi itsensä nurkkaan tavalla, joka aiheuttaa lähitulevaisuudessa toistuvasti kitkaa sekä Venäjän ja Yhdysvaltain että Venäjän ja Euroopan välille, haluttiin tai ei.
Kitkaa aiheuttavat Georgiasta irtaantuneet Abhasia ja Etelä-Ossetia, joiden itsenäisyyden Venäjä tunnusti elokuun lopussa. Sen jälkeen Venäjä joutuu kaikissa neuvotteluissa vaatimaan, että Abhasian ja Etelä-Ossetian edustajat otetaan mukaan. Etyjin puheenjohtajana Suomi joutui vuorollaan torjumaan pyynnön.
Georgian kapinallisina maakuntina pitämien alueiden ottaminen neuvotteluihin mukaan millään tavalla olisi epäsuora tunnustus niiden itsenäisyydelle. Niiden jättäminen pois taas olisi Venäjältä epäsuora tunnustus, ettei sekään ihan oikeasti pidä niitä itsenäisinä.
Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi