Pelottelu ei toimi

Suomalaisten mielipiteet puolustusliitto Natosta liikkuvat hitaasti kuin jäätikkö ennen ilmastomuutosta. Sitä ei huomaa, mutta ne liikkuvat kuitenkin.

Liike on vähäistä verrattuna ympärillä riehuviin voimiin. On koettu Georgian sota, kaasukiistat, Yhdysvaltain presidentinvaihdos ja talouskriisi. Suomessa on selvitetty Nato-jäsenyyden merkitystä ja laadittu turvallisuuspoliittinen selonteko.

Suomen Gallupin Helsingin Sanomille tekemästä tutkimuksesta ei selviä, oliko näillä tekijöillä merkitystä Naton vastustuksen vähenemiseen kymmenellä prosenttiyksiköllä vajaassa kahdessa vuodessa.

Kysely kuitenkin valaisee, keihin kannattajien ja vastustajien pitäisi vastaisuudessa vaikuttaa menestyäkseen, ja millaisin argumentein.

Toisen kyselyjä tekevän yhtiön Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen on havainnut, että nuoret vastaajat suhtautuvat Natoon erityisen kielteisesti. Gallupin tulokset osoittavat aivan samaa.

Vain puoluekannat jakavat mielipiteitä voimakkaammin kuin ikä. Vastaajista 24-vuotiaat ja sitä nuoremmat ovat Nato-vastaisia prosenttiluvuin 17–62, mutta 65-vuotiaiden ja vanhempien tulos on lähes tasapeli 38–39.

Ikäryhmät tulevat eri johtopäätöksiin Natosta, mutta samojen argumenttien pohjalta. Sekä vanhemmat että nuoremmat perustelevat itse näkemyksiään ennen kaikkea vaikuttamisella.

Yli kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää itsenäistä päättämistä osallistumisesta konflikteihin maan rajojen ulkopuolella ja lisääntynyttä vaikutusmahdollisuutta omaan turvallisuuteen merkittävinä perusteina Nato-jäsenyydelle.

Myös Venäjän uhka saisi sekä nuoret että vanhat kyselyn mukaan Nato-tielle. Kamppailussa nuorten mielistä ovat mahdollisuudet molemmille Nato-koulukunnille kuitenkin selvästi lupaavampi väline kuin uhkakuvat.

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi