2.8.2008 0:00
Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok) toisen budjettiesityksen päärooli on varattu tuloveron kevennyksille. Se on askel suuntaan, johon porvarihallituksen on luontevaa kulkea.
Palkansaajille on luvassa avokätinen veronkevennys. 800 miljoonaa euroa on paljon. On lisäksi muistettava, että inflaatio- ja ansiotasotarkistus 500 miljoonaa on myös verraten suuri takavuosiin verrattuna.
Tuloveron kevennys kohdistuu tasaisesti kaikkiin tuloluokkiin. Porvarilliseksi tämän näennäisen tasa-arvoisen kevennyksen tekee se, että pienituloinen hyötyy euroissa mitattuna kevennyksistä vähemmän kuin suurituloinen.
Vasemmisto-oppositiolle kevennys on liian suuri ja se kohdistuu väärin. Kritiikki ei yllätä. Oppositiossa on jo unohdettu, että hallitusvastuussa Sdp ja vasemmistoliitto ovat tehneet täysin samanlaista veropolitiikkaa.
Kummallisempaa sen sijaan on se, että Kataisen veroesitystä on arvostelu kitkerästi myös hallituspuolueiden riveistä. Vihreiden Anni Sinnemäen mielestä VM:n avokätistä verokevennysesitystä on korjattava hallituksen budjettiriihessä. Keskustalaisista ainakin kansanedustajat Mika Lintilä ja Antti Kaikkonen ovat myös tyrmänneet Kataisen kaavailut.
Johtaako laaja verokevennysten arvostelu sitten johonkin?
Tuskinpa. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) seisoo Kataisen verolinjan takana. Rivikansanedustajien kitinä ei silloin paljon paina. Kokoomuksen puisto-osastoksi ristityillä vihreilläkään ei taida olla käytössään kummoisia painostuskeinoja muuttaa VM:n linjauksia.
Keskustaväen verokapinan rauhoittelussa Vanhasella on käytössään kättä pitempää. Ruuan arvonlisäveron alentaminen lokakuussa 2009 ja puunmyyntitulojen verohuojennus ovat keskustaväen mieleen. Voisipa jopa ajatella, että hallituksen voimakaksikko Vanhanen–Katainen on koplannut veroasiat nätiksi, molempia tyydyttäväksi paketiksi.
Hallitusohjelmaan kirjatusta 1,1 miljardin euron veronkevennysvarasta on loppuhallituskaudelle jäljellä enää 300 miljoonaa euroa. Vanhasen mukaan ensi keväänä summaa voidaan nostaa. Blogissaan Vanhanen kytkee sovittua suuremmat kevennykset tuleviin palkkaratkaisuihin. Jos niissä on maltti mukana, kevennyksiä voi tulla luvattua enemmänkin.
Kaunis, mutta epärealistinen toive. Tupot on haudattu. Liittotasolla palkoista sovittaessa ei koskaan ole ajateltu ensi sijassa kansantalouden etua. Tuskinpa jatkossakaan.
Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi