Sukupolvikysymys pelottaa puolueita

On nurinkurista, että juuri suuresta ikäluokasta ovat alkaneet kantautua ne ainoat huolestuneet äänenpainot "sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta".

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkaisi viime viikolla tutkimuksen, joka on täynnä levottomuutta hyvinvointivaltion rahoituksen tulevaisuudesta.

"Näillä näkymin rahat eivät riitä. Nuoret ja tulevat sukupolvet joutuvat nykysäännöillä maksamaan kohtuuttoman paljon", Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman, 59, sanoi lauantaina Helsingin Sanomien haastattelussa.

Tiistaina ilmestyneessä Työelämä-lehdessä työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin, 57, kirjoittaa:

"(Nuorten) taakka vain kasvaa, kun eläkeläisten suuri poliittinen voima hakee itselleen lisää etuja. Nytkin on tarkoitus alentaa eläkeläisten verotusta. Täytyy vain toivoa, että eläkeläiset alkavat tuhlata rahojaan paljon totuttua rivakammin ja siirtävät omaisuuttaan ennakkoon jälkipolville."

Eilen The Financial Times -lehti puolestaan otsikoi Suomi-liitteessään asian "Baby boom retirement aftershock looms" eli jälkijäristykset häämöttävät suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle.

Vaan missä ovat nuorten poliitikkojen puheenvuorot?

Aiheen voisi kuvitella herättävän intohimoja muissakin kuin Osku Pajamäessä (sd). Nuorempi polvi joutunee tulevaisuudessa maksamaan työeläkemaksua jopa yli kolmanneksen palkastaan (nykyisin 21 prosenttia). Toisin kuin yleisesti luullaan, vain pieni osa nyt maksettavista eläkemaksuista rahastoidaan tulevaisuutta varten.

Etlan raportti muistuttaa, että vuoden 2005 työeläkeuudistuksessa maksajiksi eivät joutuneet heti sodan jälkeen syntyneet ikäpolvet vaan vasta heidän lapsensa.

Hyvinvointivaltion tulevaisuus on kiperä ja monimutkainen asia – ja mitä suurimmassa määrin poliittinen.

Yksinkertaisia vastauksia ei ole silloin, kun kyse on koko väestön pärjäämisestä. Työeläkemaksujen kertakorotusta ja maksukattoa ajava Etla maalaa synkkiä näkymiä, työmarkkinajärjestöt sekä eläkejärjestelmän nokkamiehet puolestaan rauhoittelevat. Useimmiten eläkekeskustelua leimaa vaikeaselkoisuus ja teknokraattinen ammattislangi.

Puolueet karttavat sukupolvikysymystä viimeiseen asti, koska se suututtaa helposti uskolliset vanhemmat äänestäjät. Siksikö nuorten poliitikkojen on vaikeaa osallistua keskusteluun?

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi