28.8.2008 0:00
Kiista Suomen paikkojen määrästä EU:n huippukokouksissa ei ole ainoastaan piinallista vaan myös vahingollista. On ehkä helpompaa saada muut maat tukemaan Suomen kiintymystä rypäleammuksiin kuin ymmärtämään tarvetta saada ylimääräisiä tuoleja tai lautasia huippukokouksiin. Paljon suuremmat maat tulevat toimeen vähemmällä.
Georgian ja Venäjän sodan vuoksi koolle kutsutussa ylimääräisessä huippukokouksessa ongelma on tavallista vakavampi. Presidentin päätös ottaa kokouspöydän ääressä toinen paikka pääministerin vieressä heikentää parin keskeisen Suomen esittämän poliittisen perustelun uskottavuutta.
Suomen ulkopoliittinen johto eli presidentti, pääministeri ja ulkoministeri ovat yksimielisesti asettaneet toiminnan Etyjin puheenjohtajana Suomen keskeisimmäksi tehtäväksi Georgian kriisin sovittelussa. Sillä on perusteltu varovaista linjaa kriisin kommentoinnissa.
Kun presidentti kuitenkin päättää menosta huippukokoukseen riippumatta siitä, löytyykö puheenjohtajuudesta henkilökohtaisesti vastaavalle ulkoministerille lopulta jonkinlainen paikka kokoussalissa, on keskeisin asia jokin muu kuin Etyjin puheenjohtajuus.
Kriisin kuluessa Suomessa on myös vakuutettu, että ulkopoliittisen johdon yhteydenpito on kriisin jatkuessa ollut tiivistä ja yhteinen linja löytyy hyvin.
Vakuutuksia on toistettu sen jälkeen, kun ulkoministerin puheissa nähtiin kriisin vaikutukset paljon laajempina kuin pääministerin arvioissa tai presidentin varovaisissa luonnehdinnoissa.
Linja voi todella olla yhteinen, mutta kun kahteen tuoliin tunkee kolme ihmistä, syntyy muuallakin kuin Suomessa vaikutelma kolmesta linjasta.
Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi