Vaalien alla vajeesta ei puhuttu

Sen lomassa, kun valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) maanantaina paukutti eduskunnalle, että valtion menoja ei saa lisätä, pääministeri Matti Vanhanen (kesk) mainitsi asiasta kuin ohimennen näin: "Tämän hallituksen kaudella ei noudateta erityisen tiukkaa talouspolitiikkaa, koska tulemme lisäämään valtion menoja noin kahdella miljardilla eurolla."

Summa on sattumalta juuri sama kuin se, joka laskettiin julkisen talouden kestävyysvajeeksi viime keväänä ennen vaaleja. Kestävyysvaje tarkoittaa sitä, mikä puuttuu kestäväksi arvioidusta talouskehityksestä.

Silloinen valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd) teetti raportin talouden liikkumavarasta, ja pitkän aikavälin tarkastelussa, nytkin puheena olevan EU:n vakausohjelman vaatimusten mukaan, liikkumavara oli miinus kaksi miljardia euroa.

Jos uusi hallitus olisi noudattanut raporttia, se ei olisi lisännyt valtion menoja kahdella miljardilla eurolla vaan vähentänyt niitä sen verran. Tosin se ei olisi riittänyt, sillä kestävyysvaje on kasvanut uuden väestöennusteen takia. Ennuste syöksee meitä nyt uhkakuvissa entistä syvemmälle mutta on sinänsä iloinen. Se kertoo, että kansa on terveempää ja elää pidempään kuin on luultu.

Vaalien alla valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas jäi yksin jupistessaan miinus kahdesta miljardista. Poliitikot halusivat puhua kauniista asioista.

Oliko se vastuutonta? Ei täysin, koska poliitikkojen tehtävä onkin toimia sen eteen, että perusura ei toteudu ja uskoa politiikan voimaan. Perusurahan kertoo vain kehityksestä, joka seuraa siitä, että ei tehdä mitään.

Vaikka vajeesta ei silloin puhuttu, se on ollut hallitusohjelman valmistelijoilla tiedossa. Hallituksen vastuullisuus voidaan punnita vasta jälkikäteen, kun nähdään, miten hallituksen sosiaaliturvauudistus, kuntauudistus ja muut vielä valmisteltavat toimet tehosivat.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi