Googlelle apurahajärjestelmä

 Kirjan digitalisoitumisen myötä kirjailija on joutunut samojen kysymysten eteen kuin musiikki- ja elokuva-alan tekijät: netin kautta tapahtuva jakelu on vaivatonta, mutta piratismi voi viedä leivän pöydästä. Vai voiko?

Kirjailija Paulo Coelho ymmärsi piratismissa piilevät markkinointimahdollisuudet ja keräsi kaikki linkit piraattikirjoihinsa samalle sivulle – myynti kasvoi. Niin kauan kuin kirja säilyttää arvonsa lahjaesineenä ja kirjoja luetaan mieluummin nidottuina, piraattikirjat voivat toimia ilmaisina lukijoille suunnattuina arvostelukappaleina, jotka rohkaisevat ostamaan paperikirjoja.

Coelhon kaltaisten bestselleristien työmahdollisuudet eivät tietenkään ole riippuvaisia siitä, luetaanko heidän teoksiaan laillisesti ostettuina vai ei. Mutta myyvien kirjailijoiden tuotoilla kustantamot julkaisevat vähälevikkistä kirjallisuutta. Bestselleristien myynnin lasku vaikuttaa siihen, mitä on mahdollista kustantaa. Se siis uhkaa niiden kirjailijoiden kustannuskannattavuutta, jotka eivät elä myynnillään, sekä uhanalaisia lajeja, kuten runoja ja novelleja.

Vastaavasti toki piratismin nostama myynti lisäisi vähälevikkisten teosten kustantamista. Mutta Coelho on Coelho eikä edes Stephen King onnistunut The Plant-nettikirjaprojektissaan toimiessaan muun muassa Piraattipuolueen ehdottoman lunnasmallin mukaan.

Entä sitten Google Books -teoshaku? Laillinen nettijakelukanava, jonka kautta verkkoon on muodostumassa maailman suurin kirjasto? Koska teoshaku linkitetään kirjakauppoihin, palvelu edistää koko ajan nousussa olevaa nettikirjamyyntiä.

Vaikka palvelu koskee vielä lähinnä englanninkielistä kirjallisuutta ja Yhdysvaltoja, Google on siirtynyt projektinsa kanssa jo Eurooppaan. Google saa palvelunsa mainoksista rahaa ja kertakorvausten lisäksi se maksaa tekijöille 63 prosenttia mainostuloista. Summat yksittäisille kirjailijoille ovat koomisia. Hei tekijänoikeusjärjestöt, ei tullut mieleen, että osa näistä tuloista olisi voitu käyttää Google-apurahajärjestelmän kehittämiseen?

Mutta ei. Keskustelua taiteilijoiden, Googlen, piraattien ja tekijänoikeusjärjestöjen välillä leimaa voimakas vastakkainasettelu. Eipäs-juupas-jankkaaminen on jatkunut vuosia ja oikeudenkäynneissä on palanut maltaita.

Jos ihmiset ovat nyt valmiita maksamaan 30 euroa kuukaudessa Canal Plus -ohjelmapaketeista, niin voisivatko lukijat maksaa tietyn summan lukuoikeudesta vaikkapa kaikkiin Google Booksiin skannattuihin, myös tekijänoikeuden alaisiin kirjoihin? Yksittäiset e-kirjat ovat yhä kalliita. Viime vuonna käyttöön otetulla Spotify-musiikkiohjelmalla on pieni kuukausimaksu ja miljoona käyttäjää.

Taidetta ei ole koskaan tehty ilman mesenaatteja. Ajan myötä siniveriset mesenaatit ovat vaihtuneet kustantamoiksi ja säätiöiksi. Mesenaatin vastuun voisi jakaa myös Google, joka on niin suuresti kertonut arvostavansa taiteilijoiden työtä. Hymiö.

Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi