Kaupallisuuden ja kirjallisuuden liitto

Finlandia-raadin puheenjohtaja Liisa Steinby toi esille viihteen ja vakavasti otettavan kirjallisuuden välisen eron ehdokkaiden julkistamisen yhteydessä pitämässään puheessa.

Aihepiiri on ollut ajankohtainen viime vuosina Suomen ulkopuolellakin. Erityisesti tunteita on kuohuttanut tuttujen commercial fiction- ja literary fiction -kategorioiden joukkoon noussut määritelmä literary thriller, keskimääräistä trilleriä enemmän korkeakirjallisia piirteitä sisältävä teos.

Genrelle ei ole vielä vakiintunutta suomenkielistä vastinetta. Kielestämme ei myöskään löydy tarkkaa suomennosta luokille commercial fiction ja literary fiction. Se on sääli, sillä commercial fiction on jo sanakirjamerkitykseltään ihanan rehellisesti kaupallista.

Hollantilainen kustantamoni Ambos Anthos sai osakseen runsaasti ryöpytystä käytettyään markkinoinnissa hyväkseen literary thriller -genreä, ja kustantamoa on syytetty alhaisesta kikasta näennäisesti tai keinotekoisesti luodun uuden genren valjastamisesta myynninedistämiseen.

Literary thriller -otsikon alle kuuluvat romaanit lanseerataan naislukijoille, ihmisille jotka vierastavat trillereitä tai viihdegenreä, ja niihin laitetaan kannet, jotka viittaavat selvästi kirjallisempaan teokseen. Lukijat ovat tarttuneet näihin romaaneihin erityisen ahnain sormin, ja jaottelu on tuonut kustantamolle loistavan myynnin.

Steinbyn puheessa painottui myös väite, että kustantamot, jotka ennen välittivät kirjallisuuden kulttuurisesta tehtävästä, panostavat nyt vain kannattavuuteen, viihteeseen tai sarjoihin, kaupallisuuteen.

Monet klassikkoaseman saavuttaneet taideteokset ovat olleet aikansa viihdettä, eikä viihdyttävyys sinänsä ole pahasta. Haluaisin kovasti sanoa Steinbyn väitteelle vastaan, mutta mistäpä tiedän, onko kustantamojen ylähuoneiden salaisiin strategioihin kirjattu kulttuurisen eli epätuottavan tehtävän vähittäinen sivuuttaminen. Ainakin oman kustantamoni uusi myyntijohtaja totesi aloittaessaan pestinsä: Kirjallisuuden ja kulttuurin kaupallistaminen on minulle innostavin mahdollinen tehtävä.

Tähän projektiin sisältyy vain se ongelma, että läpeensä kaupallistettu painotuote ei enää ole taidetta eikä oikein enää laadukasta viihdettäkään. Hyvä taide voi toki olla myös hyvin myyvää, mutta ei koskaan kaupallista.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi