12.5.2010 9:07
Yhdysvalloissa julkaistusta nimeketulvasta vain noin kolme prosenttia on käännöskirjallisuutta. Kun matkasin Yhdysvalloissa Puhdistuksen jenkkikäännöksen vuoksi, havaitsin yhtäkkiä edustavani eurooppalaista sanataidetta tai ylipäänsä käännöskirjallisuutta, en vain suomalaista tai pohjoismaista, kuten tähän asti.
Eurooppaa koskevien kysymysten lisäksi mielenkiintoa yleisössä herätti itse käännösprosessi. Ehkä siksi että käännöskirjallisuus sinänsä on jo yhdysvaltalaisesta näkökulmasta eksoottista, ehkä siksi että yleisöstä suuri osa koostui lukijoista, jotka hallitsivat vain englannin.
Monikielisyys vaikutti olevan jotain, mitä pidettiin "eurooppalaisena" ja usein esiin noussut kysymys koski sitä, kuinka monta kieltä puhuin. Kirjatilaisuudessa ei minulta ole moista koskaan ennen udeltu.
Luentatilaisuuksissa luin romaaniani järjestäjien toivomuksesta myös suomeksi, mikä tuntui ensin hassulta – kuka jaksaisi kuunnella kieltä, jota ei ymmärrä?
Mutta yleisö olikin innostunut kielestä, jota ei ollut koskaan ennen kuullut puhuttavan. Yleisö koostui myös yllättävän aktiivisista kirjanostajista. Kirjat myytiin miltei loppuun jokaisen keikan jälkeen, mikä on varsin poikkeuksellista näin eurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna.
Erään paikallisen selitys tälle liittyi amerikkalaisten haluun omistaa asioita, myös kirjoja. Koko maan kirjamyyntiluvut ovat kuitenkin yllättävän alhaisia suhteutettuna väkilukuun.
Kirjakauppiaat määrittelivät bestsellereiksi kirjat, jotka ovat myyneet 10 000 – 20 000 kappaletta.
Osallistuin myös Pen World Voices -festivaaleille. Voisi kuvitella, että kun mukana on yli 150 kirjailijaa 40 eri maasta, tapahtuma olisi varsinaista käännöskirjallisuuden juhlaa. Huomattavan monen Yhdysvaltojen ulkopuolelta paikalle tulleen kirjailijan kirjoituskielenä oli kuitenkin englanti.
Ehkä eurooppalaisuudestani kertoo se, että olin kai ainoa, joka tätä hämmästeli. Yhdysvalloissa monikulttuurisuus näyttää tarkoittavan monirotuista yksikielisyyttä.
Kirjakauppiaiden mukaan kiinnostus käännöskirjallisuutta kohtaan on kuitenkin kasvanut kaksoistornien iskun jälkeen. Kansalaiset kun ovat nyt enemmän kiinnostuneita ymmärtämään Yhdysvaltojen ulkopuolista elämää.
Kirjoittaja on kirjailija.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi