PALESTIINA

Arabivalloitus, ristiretket ja keskiajan Euroopan juutalaisvainot 603–1 880

Vuonna 603 syttyi sota Bysantin ja Persian välillä. Persialaisten armeijan mukana juutalaiset palasivat Jerusalemiin ja saivat sen haltuunsa lyhyeksi ajaksi. Pyhän haudan kirkko tuhottiin 614 ja sen puinen risti varastettiin. Jerusalem valloitettiin kuitenkin takaisin, kirkko jälleenrakennettiin, risti palautettiin ja juutalaiset karkoitettiin uudelleen vuonna 629.

Profeetta Muhammedin kuoleman jälkeen islamin uskon omaksuneiden arabien armeijat valloittivat 630-luvulla suurimman osan Lähi-itää, Jerusalemin vuonna 638. Palestiina oli siitä alkaen toistatuhatta vuotta suurimmalta osin muslimien vallassa.

Arabit pitivät juutalaisia ja kristittyjä yhtä lailla 'kirjan kansana' eivätkä he edellyttäneet kääntymistä islamiin muilta kuin arabeilta. Itse asiassa kääntyminen pyrittiin aluksi jopa estämään, koska juutalaiset ja kristityt merkitsivät verotuloja.

Vuosisatojen saatossa kuitenkin suurin osa Palestiinan asukkaista, oli heidän kansallinen taustansa mikä tahansa, on omaksunut vähitellen arabikulttuurin ja sen myötä myös islaminuskon.

Jerusalemista tuli islaminuskoisille pyhä paikka. Heidän käsityksensä mukaan profeetta Muhammed oli noussut sieltä taivaaseen. Al-Aqsan moskeija rakennettiin Jerusalemiin paikalle, jossa juutalaisten temppelin uskotaan joskus sijainneen.

Palestiinan alueella toimi jo kristinuskon alkuaikoina muiden kristittyjen lisäksi myös arabikristittyjen yhteisöjä. Uusimman tiedon mukaan heitä oli myös Kuolleenmeren hautavajoaman itäpuolella 300-luvulta lähtien. Niistä kertovat muun muassa Petrassa 1990-luvulla toteutetut kaivaukset, jotka ovat paljastaneet 500-luvun hiiltyneitä papyrusasiakirjoja, sekä suomalaiset kaivaukset Aaroninvuorella nykyisessä Jordaniassa.

Paavi Urbanus II alkoi saarnata ristiretkien aloittamisen puolesta vuonna 1095. Egyptin shiialaiset arabihallitsijat fatimidit olivat alkaneet ryöstää kristittyjen pyhiinvaeltajakaravaaneja, ja Jerusalemin pyhän haudan kirkon he olivat tuhonneet vuonna 1009. Bysantin keisari Aleksios Komnenos oli pyytänyt lännen apua idän kristityille jo vuonna 1069 turkkilaisten seldzukkien lähestyessä idästä. Silti vasta kun turkkilaisvaara uhkasi tehdä pyhiinvaelluksen Jerusalemiin vaikeaksi ja vaaralliseksi, paavin kristityt armeijat lähtivät liikkeelle. Ne yrittivät valloittaa Palestiinan pyhät paikat kuten Jerusalemin ja Betlehemin islamilaisilta turkkilaisilta ja arabeilta.

Varsinainen sotimisen syy oli kuitenkin laajempi ja siksi osa idän kristityistä, etenkin arabikristityt, puolustivat etujaan paavin joukkoja vastaan yhdessä muslimien kanssa.

Valloitettuaan Jerusalemin vuonna 1099 lännen kristityt surmasivat sitä puolustaneet muslimit, juutalaiset ja kristityt. He pitivät kaupunkia hallussaan vuoteen 1187, jolloin kurdisyntyinen, Egyptin hallitsijaksi noussut Saladin valloitti kaupungin takaisin. (Saladin oli noussut valtaan turkkilaisten palkkasotilaiden armeijan avulla.)

Vuonna 1291 turkkilaisen armeijan mukana tulleet mamelukit, jotka kaappasivat vallan, ajoivat ristiretkeläiset lopullisesti pois Palestiinasta, ja pitivät sitä hallussaan Kairosta ja Damaskoksesta käsin turkkilaisten osmanien tuloon asti.

Osmanisulttaani Selim I Julma janitsaariarmeijoineen otti vallan Palestiinassa vuonna 1516. Islamilaiset turkkilaiset, jotka hallitsivat Istanbulista käsin (Istanbul eli aikaisempi Konstantinopoli oli vallattu 1453), suhtautuivat juutalaisiin ymmärtäväisemmin kuin kristityt niin lännessä kuin idässäkin, ennen muuta Venäjällä.

Osmanien aikana alkoi juutalaisten muuttoliike Palestiinaan ja se kiihtyi siionistiliikkeen innoittamana 1800-luvun loppua kohti, jolloin vallanpitäjät alkoivat suhtautua siihen epäluulolla ja alkoivat rajoittaa juutalaisten maahanmuuttoa.

1880-luvun alussa pienehkö joukko juutalaisia pakeni Palestiinaan juutalaisvainojen, ennen muuta Venäjän pogromien vuoksi. Näin sinne alkoi syntyä uusia siirtokuntia, joita varten Euroopan ja Yhdysvaltojen varakkaat juutalaiset ostivat maa-alueita. Suurin osa pakolaisista suuntasi kuitenkin Länsi-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

Aiemmin HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi