PALESTIINA

Saarrosta humanitaariseen kriisiin

Kun Gazan kaista jäi kesällä 2007 kokonaan Hamasin haltuun, Israel julisti alueelle tiukan taloussaarron. Kansainvälisessä mediassa aluetta luonnehdittiin maailman suurimmaksi avovankilaksi.

Gaza oli jo ennestään köyhä ja takapajuinen, ja saarto suisti sen entistä syvemmälle kriisiin.

Valtaosa 1,5 miljoonasta asukkaasta oli pakolaisia, jotka olivat eläneet pakolaisleireillä vuosikymmeniä. Saarto kasvatti myös työttömyyttä, sillä ennen rajojen sulkemista monet palestiinalaiset kävivät Israelin puolella töistä.

Vuoden 2008 lopulla arvioitiin, että jopa puolet Gazan asukkaista olisi ollut työttömänä ja yli miljoona heistä täysin riippuvaisia kansainvälisestä ruoka-avusta.

Fatahin kanssa Israelin välit sen sijaan lämpenivät uudelleen. Israel lupasi poistaa noin 200 fatah-taistelijan etsintäkuulutukset ja vapauttaa palestiinalaisia vankeja. Taistelijoista osa allekirjoitti julistuksen, jossa he sanoutuivat irti väkivallasta Israelia vastaan.

Gazan saartoa Israel perusteli nimenomaan sillä, että eristäminen pakottaisi järjestön sitoutumaan aiemmin Fatahin ja PLO:n kanssa tehtyihin rauhansopimuksiin ja luopumaan terrorismista.

Tässä ei onnistuttu. Hamas uhosi, että raketti-iskut Israeliin jatkuisivat ainakin yhtä kauan kuin saarrosta pidetään kiinni.

Raketteja ammuttiin jatkuvasti esimerkiksi Sderotiin ja muihin Israelin keskuksiin lähellä Gazan rajoja. Israel ilmaisi olevansa huolissaan myös aseiden salakuljetuksesta Gazan alueelle.

27.12. 2008 Israel aloitti ilmapommitukset Gazaan, vajaata viikkoa myöhemmin myös maajoukot lähtivät liikkeelle.

Raketti-iskujen lisäksi hyökkäyksen taustalla vaikutti myös Israelin sisäpolitiikka. Pääministeri Ehud Olmert oli siirtymässä syrjään, ja hänen paikkaansa tavoittelevat ulkoministeri Tzipi Livni ja puolustusministeri Ehud Barak olivat erittäin motivoituneita esittelemään Israelin sotilaallista voimaa.

Hyökkäystä kuvattiin verisimmäksi vuosikymmeniin.

Taistelut saivat monet elintärkeät järjestelmät romahtamaan kokonaan. Energiaa tai puhdasta vettä puuttui monilta, terveydenhuolto lamaantui. YK ei kyennyt enää toimittamaan riittävästi ruoka-avustuksia perille, koska se oli huolissaan työntekijöidensä turvallisuuden puolesta.

Kuolleiden palestiinalaisten määrä kipusi muutamassa viikossa yli tuhannen. Tiheään asutulla ja kaupunkimaisella alueella siviiliuhrien määrä ylitti surmansa saaneiden taistelijoiden määrän nopeasti, ja satojen kuolleiden kerrottiin olleen lapsia.

Israel menetti samassa ajassa kymmenkunta sotilasta, muutamia siviilejä menehtyi raketti-iskuissa.

Siviiliuhrien vuoksi Israel sai osakseen runsaasti arvostelua. Maa puolustautui sanomalla, että Hamasin taistelijat piileskelevät usein siviilien joukossa.

Välittäjäksi kriisiin ilmoittautui Egypti.

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi