Sisällissodan uhka palestiinalaisalueilla

Palestiinalaisalueilla alettiin puhua Hamasin yllättävän vaalivoiton jälkeen sisällissodan uhkasta.

Järjestöjen välit olivat kireät. Jasser Arafatin 1950-luvulla perustamalle Fatahille oli katkera paikka, ettei järjestö enää edustanutkaan yksin palestiinalaisia. Vaalit voittaneessa Hamasissa Fatahia pidettiin korruptoituneena vanhan vallan edustajana.

Fatah ei ollut alkuvuonna 2006 kiinnostunut hallitusyhteistyöstä. Mielipide kuitenkin muuttui myöhemmin samana vuonna, ja maahan alettiin puuhata kansallisen rintaman yhteishallitusta. Neuvottelut kariutuivat kerta toisensa jälkeen.

Helmikuussa 2007 kilpailevat järjestöt pääsivät jonkinlaiseen sovintoon Saudi-Arabian painostuksen ansiosta ja avulla, ja yhteishallitus syntyi.

Israel kieltäytyi edelleen pitämästä yhteyttä palestiinalaisten kanssa, mutta länsimaat lievensivät suhtautumistaan. Järjestöjen sotilaalliset siivet pysyivät kuitenkin erillisinä.

Rauhaa uusi hallitus ei kyennyt takaamaan; keväällä tulitaukoja julistettiin ja rikottiin jopa useita kertoja viikossa. Käytännössä yhteenotot muuttuivat kevään mittaan aina vain väkivaltaisemmiksi. Myös Israel teki useita ilmaiskuja Gazaan kohteenaan etenkin Hamas.

Kesäkuussa 2007 Hamas otti nopeasti valtaansa koko Gazan kaistaleen. Fatahin turvallisuusjoukot pakenivat Länsirannalle.

Presidentti Mahmud Abbas julisti palestiinalaisalueille hätätilan ja nimitti väliaikaishallituksen, johon Hamasia ei enää huolittu. Sen johtoon valittiin länsimielinen Salam Fayyad.

Israel avasi jälleen virallisesti yhteydet palestiinalaishallintoon. Myös Yhdysvallat ja EU tukivat väliaikaishallitusta. Hamas sen sijaan ilmoitti, että se pitää edelleen Ismail Haniaa pääministerinä.

Kesäkuun lopussa Britannian entinen pääministeri Tony Blair nimitettiin Lähi-idän rauhanneuvottelijaksi.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi