Hormoneja suusta suuhun

 Suutelussa vaihtuu paljon hormoneja. Miehen syljessä on niitä enemmän, ja koktaili voi kertoa naiselle jotain miehen hedelmällisyydestä.

Suutelun tiede sopi hyvin aiheeksi Yhdysvaltain tiedeviikolla ystävänpäivän tienoilla. Suutelemisella on ollut ihmisen evoluutiossa tärkeä ihmisiä yhdistävä rooli.

Peräti 90 prosentissa maailman kulttuureista suudellaan. Lopuissakin ihmisyhteisöissä on kasvokoskettelua, sanoi antropologi Helen Fisher Rutgersin yliopistosta "pusuluennollaan".

Miehet tuntuvat pitävän enemmän märistä suudelmista. Fisher arvioi, että se voi johtua halusta osoittaa syljen sisällön avulla kyvykkyyttä ja valloitushalua. Miehen syljessä on muun muassa voimahormoni testosteronia.

Myös bonobot ja simpanssit suutelevat. Sanonta siitä, että ensimmäinen suudelma on kuolonsuudelma, voi pitää paikkansa. Joissakin kyselyissä jopa puolet ihmisistä on kertonut, että treffailu tyssäsi siihen ensimmäiseen suudelmaan.

Aivotutkija Wendy Hill Lafayatten yliopistosta on tutkinut suutelemisen vaikutuksia. Hän värväsi suukottelukokeisiinsa parikymmentä nuorta seurustelevaa opiskelijaparia. Hän jakoi heidät kahteen ryhmään. Toisten pariskuntien piti kokeen aikana suukotella, toiset saivat vain jutella ja pitää toisiaan kädestä.

Hill mittasi stressihormoni kortisolin määrän ennen ja jälkeen kokeen. Kaikilla suudelleilla kortisoli väheni enemmän kuin suutelemattomilla.

Suutelussa erittyy myös tärkeää hormonia, oksitosiinia. Sitä on sanottu luottamuksen hormoniksi.

Helsingin Sanomat | hs.tiede@sanoma.fi