Jos kuu sinua rakastaa, älä välitä tähdistä. Sananlasku Lähi-idästä

Lemmestä kipeä voi toipua  

Rakastuneen ihmisen tuntemukset muistuttavat oikeaa mielenhäiriötä

Rakastuminen tekee ihmisestä hurmioituneen, haikean ja hullun: lemmenkipeän.

Jos ihastunut saa vastakaikua, tunteiden kohteet ovat maailmankaikkeuden viehkoimpia, viisaimpia, vetovoimaisimpia, elämääkin ihmeellisempiä.

Rakkaus muistuttaa psyykkistä sairautta. Ihminen menee sekaisin muttei tunne kaipaavansa hoitoa, vaan rakkautensa suudelmia ja sulosanoja, muista toiveista puhumattakaan.

Monissa kulttuureissa rakkautta kuvataan pyörtymisenä, putoamisena, tajuttomuutena. Englanninkieliset esimerkiksi kaatuvat tai kompastuvat rakkaudesta tai rakkauteen.

Kylmillä leveysasteilla rauhalliset rakastuneet kokeilevat sykettä, jota kiihtyminen nostaa muuallakin kuin lenkillä. Suomen kielessä on puute sanoista, joilla kuvataan lempeä. Lemmenkipeyden tuntomerkit ovat niin tarkasti ja yleismaailmallisesti määriteltyjä, että maallikko pystyy päättelemään, kärsitäänkö tilasta vai ei.

Rakastumisessa on neljä luotettavaa ydinoiretta: keskittyminen rakastettuun, raskasmielisyyden hetket, haltioituminen ja yleinen tasapainottomuus.

Tuntemukset ovat lähellä "oikeaa" mielenhäiriötä: pakkomielteitä, masennusta, maniaa tai sitä lievempää hypomaniaa ja maanista depressiota.

Pakkomielle sisältää ajatuksia, yllykkeitä tai kuvitelmia, jotka ovat toistuvia, itsepintaisia ja vaikeita karkottaa. Rakastunut unelmoi, haluaa tavata tunteidensa kohteen ja rakastetun kuva kangastelee tauotta silmien edessä. Hän soittaa rakastetulleen viiden minuutin välein kuunnellakseen ihanaa ääntä.

Suomen kekseliäin tehdas on elvyttänyt ja pelastanut meikäläisten rakkauselämän; kiitos hekumallisten tekstiviestien.

Häkellyttävä fyysinen läheisyys on huomattavasti vaikeampaa kuin piippaava etäinen mutta toki kuuma rakkaudentunnustus. Kännykkä ja netti ovat turvallisia tapoja ilmaista tunteitaan.

Monen rakastuneen parin mantra kuuluu: "Olemme löytäneet oikean oman puoliskomme, olemme vihdoinkin yksi ja kokonainen." Kyynikko hymyilee vinosti: sellainen onni tuppaa kestämään lyhyen ajan.

Evoluutio-opin luoja, britti Charles Darwin (1809–1882) suhtautui rakkauteen tiedemiesmäisen tunteettomasti. Hän ei uskonut kohtalonomaiseen vastakappaleeseen. Kyse on luonnonvalinnasta. Niin – ennen kuin hän rakastui serkkuunsa Emma Wedgwoodiin.

Darwin tunnusti, että rakkaus muutti kaiken, ja ymmärsi täysin tilansa. Hän kirjoitti muistikirjaansa: "Mitä kulkee miehen mielessä kun hän rakastuu, tunne on sokea. Jotakin muutakin kuin seksuaaliset viehätykset. . ."

Toisaalta Darwin antoi evoluutio-oppinsa ansiosta keinot kysyä, mitä varten rakkaus on tai mitä rakkaus saa aikaan sen sijaan että juuttuisimme ikivanhaan pohdintaan, mitä rakkaus on.

Rakkauden päätarkoitus on suvun jatkaminen. Vaikka kaukaiset esi-isämme tiesivät, että rakastuminen on jossakin suhteessa järjenvastaista, he etsivät ensi sijassa suvunjatkamiseen yksilöitä, jotka miellyttivät heitä: voimakkainta, halutuinta, taitavinta metsästäjää, terveintä ja äidillisintä.

Miehet ja naiset eroavat selvästi biologisessa tehtävässään. Esimerkki: nuori mies pystyy tuottamaan 3 000 siittiötä sekunnissa, kun nuoren naisen elinikäinen "varasto" sisältää suunnilleen nelisensataa munasolua.

Erilaisuudesta seuraa se, että miehet ovat valmiimpia hankkimaan lukuisampia partnereita kuin naiset, jotka haikailevat yhden valioyksilön perään.

Juuri suvunjatkamisvietti innostaa miestä turvalliseen ja pitkäaikaiseen sitoutumiseen, jotta hän varmistaa uskollisuuden naisen kanssa ja alkaa hankkia elämässä pärjääviä kelpo jälkeläisiä.

Mustasukkaisuus on enemmän miehen kuin naisen ominaisuus. Syyksi selitetään, ettei mies halua tuhansien siittiöiden kilpailevan hänen antamiensa siittiöiden kanssa naisen ainutlaatuisesta lahjasta, yhdestä munasolusta.

Suvunjatkaminen ja yllättäen niin sanottu terve mustasukkaisuus rohkaisevat rakentamaan läheisen, huomaavaisen ja vuosien mittaisen kumppanuuden, jonka huipentuma on nähdä suvun ja perimän jatkuvan lapsenlapsissa.

Miehet rakastuvat monta kertaa elämänsä aikana. Miehet menevät myös naisia useammin uusiin naimisiin. "Toivon riemuvoitto kokemuksesta", kirjoitti englantilainen satiirikko ja oppinut, tohtori Samuel Johnson (1709–1784).

Kirjallisuus, musiikki, filosofia ja lääketiede sisältävät huomattavasti enemmän viittauksia lemmenkipeisiin miehiin kuin naisiin, joiden arki kuluu jälkeläisten hoitamisen ja työn merkeissä.

Järjestetyissä liitoissa on järkeä. Romanttinen, intohimoinen rakkaus kestää pari kolme vuotta, parhaassa tapauksessa seitsemisen vuotta. Rakkaus vähenee, kuolee tai muuttuu ajan mittaan ystävyydeksi, toverilliseksi rakkaudeksi, mitä pidetään rakkauden täyttymyksenä.

Lopulta kaikille tapahtuu sama: parantuminen lemmenkärsimyksistä. Aika tekee tehtävänsä: elämä muuttuu tasaisen harmaaksi mutta leppoisaksi. "Rakkaani, tule viereeni sohvalle, niin katsotaan ziljoonas osa Salkkareista."

"Tietysti kultaseni", vastaa mies tohveleissaan, kädessään pullea makkara ja sinappia rinnuksillaan. Rakkauden arkinen korkea veisu.

lähteet: frank tallis: love sick. john gray: miehet ovat marsista ja naiset venuksesta. sari norkola: anna tunteiden palaa. niina ramstadius: sydän on löytänyt sydämen.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi