5.7.2010 3:00
Vaikka painoni on aikuisiällä heitellyt, olen pitänyt itseäni viehättävänä ja minulla on ollut miesseuraa. Viimeisin suhteeni kuitenkin lamaannutti itsetuntoni.
Aluksi mies ylisti minua seksikumppanina ja kehui ulkonäköäni. Kun olimme asuneet muutaman kuukauden yhdessä, hän alkoi yllättäen sättiä minua ällöttäväksi pyöreäksi maatuskaksi ja sanoi minun näyttävän siltä, kuin olisin kuudennella kuulla raskaana. Sanojensa voimaa hän alleviivasi luettelemalla entisen vaimonsa tarkat vartalon mitat, liivien kuppikoon ja painoindeksin.
Vähättely jatkui ja muuttui yhä karkeammaksi. Alun anteeksipyynnöt jäivät.
Lopulta selvisi, että mies petti minua netissä tapaamiensa naisten kanssa. Kun sain tietää asiasta, hän sanoi, että voisi harkita suhteemme jatkamista, jos kävisin plastiikkakirurgilla muotoilemassa rintani, keskivartaloni, reisieni sisäpinnat ja alaleukani. En suostunut.
Viime vuonna muutin toiselle paikkakunnalle. Olen kuullut, että miehellä on nyt uusia, häntä huomattavasti nuorempia naisystäviä. Naiseuteni ja seksuaalisuuteni ovat raunioina. En pysty katsomaan itseäni alastomana peilistä, enkä uskalla edes ajatella uutta ihmissuhdetta.
Mätisäkki
Olen nelikymppinen, koulutettu ja fiksu mies. Eron jälkeen innostuin nettideittailusta. Keskusteluihin ja sähköpostien vaihtoon on ollut helppo löytää seuraa. Minua on kehuttu hauskaksi ja kiehtovaksi tyypiksi.
Jossain vaiheessa viestittelyä naiset pyytävät nähdä kuvani. Olen 177-senttinen sopusuhtainen, en mikään komea, mutta siisti mies. Olen saanut kuvistani jäätäviä kommentteja: "Sä olisit varmaan tosi hyvä mies vaikka aviomieheksi, mutta oot liian lyhyt." "Sori, mutta sulla on liian kapeat hartiat." "En ikinä voisi kuvitellakaan olevani fyysisesti lähekkäin tuon näköisen miehen kanssa."
Netin pariutumismaailma on äärettömän tyly, ulkonäkökeskeinen ja vääristyneen sukupuolijakauman vuoksi miehille raaka.
Pasi
Ulkoinen olemukseni on aina ollut minulle tärkeä. Siksi olin murtunut, kun sairastuin 19-vuotiaana psoriasikseen. Otsallani on punainen läiskä, jota on vaikea peittää meikeillä.
Treffeillä käyminen oli hankalaa, koska treffikumppanit tuijottivat läiskää vaivihkaa, mutta eivät uskaltaneet kysyä, mikä se on. Itse häpesin kertoa asiasta, koska ihottumaa ei ole pelkästään kasvoissani vaan koko vartalossa.
Yhdeksän vuoden sairastamisen jälkeen päätin lopettaa häpeämisen. Seuraavista treffeistä lähtien kerroin miehille heti, että minulla on tällainen ihottuma, mutta se ei tartu. Ota tai jätä. Ei mennyt kauaa, kunnes löysin sen oikean. Tänä vuonna menemme naimisiin.
Meikku
Aluksi poikaystäväni arvosteli pukeutumistani. Olin parikymppinen, ja viihdyin rennoissa ja sporttisissa vaatteissa. Poikaystäväni toivoi, että käyttäisin jakkupukuja ja korkokenkiä.
Hiljalleen haukkuminen eteni ulkonäkööni. Poikaystäväni pelkäsi, että lihoisin. Kun kerran otin pyöräretkellemme mukaan keksejä ja vohveleita, hän suuttui ja polki omille teilleen. Huvittavaa tässä lihomisen pelossa oli se, että minä olin meistä kahdesta se, joka harrasti kuntoilua.
Eräällä ulkomaanmatkalla olin pukeutunut nättiin kesämekkoon, mutta poikaystäväni vain mökötti: hänestä jalkani olivat kamalan paksut. Myöhemmin hän lainasi kauneushoitolasta vempaimen, jonka piti hoikentaa jalkojani. Laite muistutti lasten jääkiekkopelin kaukaloa, jossa oli ihoon kiinnitettäviä anturoita. Makasin sohvalla piuhoihin kytkettynä, koska poikaystäväni toivoi itselleen hoikkajalkaista tyttöystävää. Toive ei toteutunut, ja yhteinen taipaleemme päättyi.
Maarit
Minut on hylätty monta kertaa kasvojeni villapeitteen vuoksi. Murrosiästä lähtien olen joutunut joka aamu poistamaan karvat koko leuan alueelta. Pinseteillä työ kestää tunnin ja on uuvuttavaa, karvanpoistovoiteista iho kärsii ja sänki nousee parissa vuorokaudessa. Kyseessä ei ole hormonihäiriö vaan syntymävika, johon hoidot eivät auta.
Kun olin nuori, eräs kosija ilmoitti, että minun olisi parempi vetäytyä lukkojen taakse. Hän ei kestänyt katsoa minua, eikä halunnut naimisiin kanssani, sillä ei halunnut tyttärilleen samaa ongelmaa.
Sinikka
Olen tuntenut jääväni muille naisille kakkokseksi pienten rintojeni vuoksi. Muistan yhä, miten nuoruudessani eräs poika torjui minut ja valitsi toisen tytön, koska hänen rintansa olivat isommat kuin minun. Rintojeni koosta jäi minulle trauma.
Neljä vuotta sitten erosin ja löysin topatut rintaliivit. Kiinnostuneita miehiä on löytynyt tanssilavoilta vaikka kuinka. Nyt tietysti toivon, ettei rintojen koolla olisi miehille enää samanlaista väliä kuin nuorempana.
Ulkonäkö vaikuttaa parinetsinnässä paljon. En minäkään halua tutustua huonosti pukeutuneisiin miehiin, joilla on likainen tukka, tai jotka ovat yli kymmenen senttiä minua lyhyempiä. Ymmärrän siis miehiä, joille rinnat ovat tärkeät. Mutta tuntuu se silti pahalta, kun joku sanoo sen suoraan.
Anneli
Muutama vuosi sitten laitoin nettiin deitti-ilmoituksen, johon sain vastauksen eräältä Jussilta. Meillä kummallakaan ei ollut ilmoituksessamme kuvaa, joten päätin lähettää Jussille kuvan itsestäni ennen treffejämme. Samalla kerroin hänelle, ettei minulla ole lainkaan hiuksia. Menetin ne 21-vuotiaana muutamassa päivässä. Syytä tähän ei tiedetä. Käytän peruukkia ja näytän ihan normaalilta.
Jussin vastaus oli tyrmäävä. Hän sanoi, että rumien ihmisten pitäisi ymmärtää, että hyvännäköiset ihmiset eivät halua olla heidän kanssaan tekemisissä. Hän ei voisi tavata naista, jolla ei ole hiuksia.
Minna
Olen yli 50-vuotias mies. Teini-iästä lähtien olen ollut karvainen ja pitänyt täyspartaa. Muutama vuosi sitten seurustelin brasilialaisen naisen kanssa. Hän ei pitänyt ylävartaloni karvoista, ja ilmoitti jossain vaiheessa, ettei enää suostu harrastamaan seksiä kanssani. "You are like a monkey", hän sanoi. Brasilialaisena hän tietenkin ehdotti minulle kotimaansa kuuluisaa vahausmenetelmää. Kun en suostunut, hän jätti minut.
Lurvig som en apa
Olen reilusti ylipainoinen nainen. Ihastuin narsistiseen mieheen ja suostuin suhteeseen, jonka edellytys oli, että laihtuisin. Olin rakastunut, ja halusin olla kaunis hänen silmissään. Mies piti suhteemme salassa ja vahti syömisiäni ja liikkumistani erittäin tarkasti. Ensimmäisen kahden kuukauden aikana laihduin yli kymmenen kiloa. Se ei riittänyt alkuunkaan.
Kun mies ehdotti, että korvaisin osan aterioistani proteiinijuomilla, kieltäydyin jyrkästi. Siitä alkoi suhteemme alamäki, ja lopulta erosimme.
Kaikesta huolimatta välimme säilyivät. Nyt hän on hurmannut tiensä takaisin elämääni. Olen hänelle toinen nainen: ystävilleen hän esittelee treenattua hoikkaa tyttöystäväänsä ja tapailee minua salaa. Hän on kertonut, että pullukat naiset miellyttävät häntä seksuaalisesti, mutta hän ei koskaan voisi seurustella minunlaiseni kanssa ympäristön paheksunnan vuoksi. Irtautuminen hänen vaikutuspiiristään on kaikesta huolimatta vaikeaa.
Nainen 28 v.
Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi