29.11.2010 3:00
Jouni (vas.), Tiina ja Antti pelaavat Roborallya. "Saamme pelattua pelkän perheenkin kesken, kun meitä on kolme käytettävissä", Jouni sanoo.
Jouni, 27:
'Olen ollut Tiinan kanssa yhdessä kahdeksan vuotta ja jo pitkään avioliitossa. Olemme aina sopineet, ettei suhteemme sulje muita pois, mutta käytännössä emme olleet koettaneet monisuhdetta ennen Anttia.
Tunsimme Antin jo ennen kuin tutustuimme toisiimme. Voisin sanoa Anttia ystäväkseni. Varsinainen suhde Tiinan ja Antin välille muodostui kaksi ja puoli vuotta sitten illanvietossa.
Yhteiseen asuntoon muutto ei ollut meille mullistus, sillä olimme suunnitelleet sitä kuukausia. Nyt olemme asuneet puoli vuotta neljän huoneen asunnossa.
Suhdettamme voisi kuvailla V-tyyppiseksi: minä ja Antti olemme päissä ja Tiina keskellä. Kolmikkomme sisällä olemme tasa-arvoisia kumppaneita, mitään nokkimisjärjestystä ei ole.
Meillä ei ole suurempia kiistoja keskenämme. Suhteen alussa, kun asuimme eri kaupungissa kuin Antti, oli erimielisyyksiä ajankäytöstä ja siitä, kuka saa huomiota.
Lapsista tulee välillä puhe, mutta se ei sovi vielä elämäntilanteeseemme. Jos Antti saisi lapsen Tiinan kanssa, olisi se minunkin lapseni. Olemmehan samaa perhettä."
Tiina, 28:
'Asumme yhdessä, mutta vietämme toki aikaa yksin, yhdessä, pareittain ja ystävien kanssa. Minulle on tärkeää, että kumppanini viihtyvät myös keskenään, vaikkei heillä ystävyyttä syvällisempää suhdetta olekaan.
Kun puhun muille perheestäni, puhun elämänkumppaneistani tai perheenjäsenistäni, kuten asia on. Joskus ihmiset epäilevät, että tässä suhteessa hyväksikäytetään jotakuta. Kuvitelmat yleensä lakoavat, kun he näkevät meidät yhdessä.
En ole vielä keskustellut kaikkien läheisteni kanssa elämäntilanteestani. Osa isän puoleisesta suvusta on uskonnollista, eikä siihen sovi, että naimisissa oleva nainen elää kahden miehen kanssa.
Jouni ja Antti ovat minulle aivan yhtä tärkeitä. Muutenkin minusta on kummallinen ja jopa lapsellinen ajatus asettaa ihmissuhteita arvojärjestykseen. Itse en osaa eristää ystävyyttä ja rakkautta erillisiksi tunteiksi. Intensiteettieroja toki voi olla, mutta minulle kyllä ystävät saattavat olla yhtä rakkaita kuin elämänkumppanitkin. Sydämeen mahtuu yllättävän monta ihmistä, kun sitä oikein ajattelee.
Meillä on yksi makuuhuone, jossa on kaksi yhteen työnnettyä sänkyä. Nukumme siellä sulassa sovussa. Seksiä harrastamme lähinnä pareittain. Kolmen hengen seksi on vähän hankalaa, kun on vaikea huomioida kumpaakin.
Lapset eivät kuulu nyt suunnitelmiini. Mutta jos tekisin lapsia, tekisin luultavasti kaksi – yhden kummankin kanssa. Aikuiset, jotka ovat perheessä, ovat automaattisesti vanhempia, vaikkeivät olisi luovuttaneet sukusolujaan."
Antti, 34:
'Jouni ja Tiina olivat olleet yhdessä pitkään ennen kuin tulin mukaan. Tuloni sekoitti kuviota, mutta minusta tuntui silti, että olin hyvin tervetullut.
Me miehet emme ole romanttisessa suhteessa keskenämme. Tiinan esittelen avovaimonani, ja ideaalitilanteessa varmaankin esittelisin Jounin Tiinan miehenä.
Ihmisten reaktiot suhteeseemme ovat vaihdelleet järkytyksestä kiinnostukseen, mutta välit eivät ole katkenneet mihinkään suuntaan. Äitini vastusti suhdettamme jyrkästi, mutta hän on rauhoittunut.
Koska olen romanttisessa suhteessa vain Tiinan kanssa, välini häneen ovat luonnollisesti läheisemmät kuin Jouniin. Hierarkkiseksi en suhdetta silti luonnehtisi.
Ilman Tiinaa minä ja Jouni emme varmaankaan olisi läheisiä ystäviä. Nyt, kun asumme yhdessä, pidän häntä läheisenä, mutta eri tavalla kuin muita ystäviäni.
Polyperheen arki on monella tavalla helpompaa kuin parisuhteessa. On yksi käsipari enemmän tekemässä taloustöitä ja yhden ihmisen verran enemmän asiantuntemusta. Muuttaessa saimme kolmen ihmisen huonekalut, viihde-elektroniikan, kirjat ja elokuvat. Säästämme rahallisestikin.
Emme juuri kiistele ajankäytöstä, koska meillä on eri vuorokausirytmit. Kun Jouni tulee koulusta, minä lähden töihin. Siinä tapahtuu vuoronvaihto, ja sitä, mitä haluaa tehdä kaksistaan, ehtii hyvin tehdä silloin, kun kolmas ei ole paikalla."
Haastateltavien nimet on muutettu.
TAUSTAKolmistaan kaapista ulos 29.11.2010
Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi