13.6.2011 0:01
Kun muutat pois kotoa opiskelemaan, yksi tärkeimmistä päätöksistäsi liittyy suoramainontaan. Vielä kotona asuessa saatoit selailla Anttilan viikkotarjousvihkoa huolimattoman ironisesti, koska kuvasto ei tullut sinun kotiisi vaan äidin ja isän kotiin.
Ensimmäisen oman kodinkahvipöydällä lojuvia kuponkiuutisia ei voi selitellä enää äidillä. Yhtäkkiä sinusta on tullut ihmepillereiden, superpölyhuiskien ja taikamagneettirannekkeiden kohderyhmää.
Jossain välissä huomaat, miten taitavasti tarjousvihot yrittävät saada sinua tekemään turhia ostoksia. Siksi ensimmäisen kodin oveen ilmestyy usein Ei suoramainontaa –tarra: kun ei ole rahaa, on hauskempaa olla autuaan tietämätön mega-aleista. Ja vanhentuvien tuotteiden Opiskelijoille ja lemmikkieläimille -tarjousaltaan löytää paikallisesti Siwasta ilman suoramainontaakin.
Onneksi tällä vuosikymmenellä kauppiaat ovat löytäneet uuden suoramarkkinointimuodon eli sähköpostin. Kun kupongit tupsahtavat postiluukun sijaan sähköpostiin Groupon-palvelun avulla, mummotuotteeksi tuomitut tarjoukset muuttuvat teknologiseksi ihmeeksi. Vielä parempaa on tietysti se, jos kupongit pitää itse etsiä esimerkiksi Foursquare-palvelun avulla. Kymmenen prosentin alennus kahvikupista, vau! Sehän on siis{hellip} 30 senttiä?
Yhdysvalloissa kuponkivillitys- ja suoramarkkinointimopo on karannut luonnollisesti jo täysin käsistä joka suhteessa. Netissä toimii aktiivisia kuponginvaihtopiirejä. Alan harrastajat tunnustavat ostavansa kaappien täydeltä tavaraa vain siksi, koska kuponkien avulla kikkailemalla sitä saa puoli-ilmaiseksi.
Omalla kohdallani sähköposti muuttui tänä keväänä käyttökelvottomaksi, kun jopa paikallinen ruokakauppa keksi email-markkinoinnin ihanuuden. Sen lisäksi urheiluseura myi sähköpostiosoitteeni jokaiselle mahdolliselle lisäravinnevalmistajalle. Ja joka kerta kun käytän kaupassa kanta-asiakaskorttia alennuksia varten, tilaan samalla asiakaskirjeen sähköpostiini. Peruin juuri pyöräliikkeen viikkomailin viidettä kertaa tämän kevään aikana.
Koko kaaoksen kruunaa verkkotarjouksiin erikoistunut Groupon-yhtiö. Se oli vielä muutama kuukausi sitten ihailtu kasvuyhtiö. Nyt pääomasijoittajat ihmettelevät, miksi firmalle annetut miljardit katoavatkin omistajien taskuun eivätkä yhtiön velkakierteen katkaisuun. Eivätkä Grouponin asiakkaatkaan eli kauppiaat pompi riemusta. Yllättäen superkupongeista innostuneet asiakkaat ovat pahimman luokan pihistelijöitä: he käyttävät vain tarjoukset eivätkä osta mitään muuta. Ainoa voittaja on Groupon, joka saa rahaa jokaisesta myydystä tarjouskupongista.
Kaiken tämän sekamelskan keskellä kannattaa muistaa yksi markkinoinnin perustotuus: tarjousten perässä juoksevat ihmiset kuluttavat enemmän rahaa kuin niitä seuraamattomat. Jos näin ei olisi, kauppiaiden ei kannattaisi lähettää yhtään kuponkia. Niiden ansiosta kaupassa tulee käytyä useammin, matkalla tulee heräteostoksia ja ostat huomaamattasi kalliimpia tuotteita – vain siksi että ne tuntuvat halvoilta.
Siksi köyhän opiskelijan kannattaa sulkea itsensä myös sähköisten tarjouskanavien ulkopuolelle. Ja käydä kaupassa vain silloin, kun sinne on oikeasti asiaa.
Kirjoittaja on entinen HS.fi:n tuottaja, joka työskentelee USC Annenbergin tutkijana Los Angelesissa.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi