Miksi Apple on paras

Jokaisen tuttavapiiristä löytyy varmasti ihminen, joka on keksinyt aina kaiken ekaksi. Mikä tahansa uusi idea tai markkinoille tuleva tuote saa tältä valopäältä varman tuomion. "Mä luin tosta jo vuosi sitten." "Kavereiden kanssa mietittiin just tota viime viikolla."

Tällainen puhe pitää sisällään sen ajatuksen, että ekana olo olisi jotenkin tärkeää. Jota se ei luonnollisesti ole. Jos pelkällä ideoinnilla menestyisi, ei tuttavapiirin ideatykki joutuisi lyhentämään asuntolainaa ja ajamaan korealaisella kopioautolla.

Tosin ei siinä korealaisessa kopioautossa ole mitään vikaa. Sen tekijät ovat oivaltaneet jotain, joka sen kuskilta on jäänyt tajuamatta: kopiointi on ihan ok. Tuotekehityksessä kaikkien ideoiden ei tarvitse olla uusia ja originaaleja. Uudelta vaikuttavan tuotteen voi tehdä helposti yhdistelemällä vanhoja ideoita.

Kun japanilaiset alkoivat tuottaa ensimmäisiä autoja, he ostivat legendan mukaan kasan eurooppalaisia autoja ja purkivat ne osiin. He tutkivat jokaisen osan, ja miettivät miten sen voisi tehdä paremmin.

Parin vuosikymmenen ja muutaman harjoituskappaleen jälkeen japanilaiset autot komeilevat luotettavuustilastojen ykkösenä.

Japanilaisten asennetta kuvattiin sanaparila "oitsuke, oikose". Vapaasti suomennettuna se tarkoittaa "ota kiinni ja ohita". Saman ajattelutavan löytää esimerkiksi kuuluisien taiteilijoiden elämäntyötä kuvaavissa näyttelyissä.

Itselleni tulee aina yllätyksenä, miten kovan työn takana taiteilijoiden oma tyyli loppujen lopuksi on ollut. Jossain vaiheessa uraansa maalari on yleensä kaikkia mahdollisia tekniikoita vuositolkulla. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, oma tyyli syntyy intohimoisesta imitoinnista.

Teknologiayhtiöiden parissa paras esimerkki kopioinnista on Apple, jonka pomosta Steve Jobsista käytetään usein sanaa visionääri. Jobsin kohdalla sana ei kuitenkaan tarkoita henkilöä, joka unelmoi uusia asioita tyhjästä. Vaan henkilöä, joka tekee muiden ideoista kaupallisia menestyksiä.

Applen ensimmäisten tietokoneiden graafisen, hiirellä käytettävän käyttöliittymän idean Jobs kopioi tylysti Xeroxilta.

Musiikkilaite iPodin kehitteli yhtiöön ulkopuolelta ostettu konsultti, joka näki varmasti englantilaisen Kane Kramerin piirustukset vastaavasta laitteesta – vuodelta 1979.

Applen matkapuhelin iPhone näytti ja tuntui juuri siltä tulevaisuuden puhelimelta, josta muut matkapuhelinyhtiöt olivat puhuneet vuositolkulla.

Ja iPhonen kakkosversion ohjelmisto- ja pelikauppa juuri siltä konseptilta, jota Nokia yritti saada toimimaan vuosia aiemmin N-Gagellaan.

Sama toistunee myös juuri julkistetun iPad-lukulaitteen kohdalla: Sen kakkosversio – joskus ensi vuonna – tehnee siitä ylivoimaisen alustan kaikille nettiostoksille.

Amazon ei ymmärtänyt tehdä omasta Kindle-lukulaitteestaan tulevaisuuden ostoskärryä, vaikka sillä oli kauppa valmiina. Steve Jobs ei epäröi varastaa Amazonilta sen kruunua webbikaupan pioneerina.

Tästä syystä Applen kehityspalaverit poikkeavat todennäköisesti melko tavalla normaaleista. Niissä ei kiistellä siitä, kuka keksi ideat ensimmäisenä. Kun kaikki ideat ovat varastettuja, ei niitä voi omia eikä niistä saa natsoja kaulukseen.

Ja lopulta Jobs omii kuitenkin kaiken kunnian.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi