Helsingin Sanomien nettiuutistoiminta täyttää 10 vuotta

Video: HS.fi täyttää kymmenen vuotta

"Nyt se tuntuu kivikautiselta", Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Kaius Niemi parahtaa muistellessaan työmatkaansa keskelle Jugoslavian sotaa 1999. "Lehti ei ilmestynyt pääsiäisenä kahteen päivään, joten minulla ei ollut mitään kanavaa, johon olisin voinut raportoida koko ajan käynnissä olleista pommituksista."

Vain reilu vuosikymmen sitten Helsingin Sanomilla ei ollut verkkosivustoa, jossa uutiset olisi voinut päivittää reaaliajassa. Ei ollut myöskään radiokanavaa, jonka suoraan lähetykseen olisi voinut soittaa. Oli vain paperilehti.

Tilanteeseen tuli muutos pian tämän jälkeen. Säännöllinen uutistoiminta alkoi Helsingin Sanomien verkkosivuilla päivälleen kymmenen vuotta sitten, kun Sydneyn olympialaiset käynnistyivät 15. syyskuuta 2000.

Netti oli lyönyt läpi uutiskanavana jo edellisellä vuosikymmenellä, joten Suomen suurin päivälehti tarttui haasteeseen hieman jälkijunassa.

"Meidän verkkosivuilla tarjottiin pitkään muuta sisältöä, kuten webortaaseja tai vuorovaikutteisia palstoja. Uutiset olivat alkuun pienessä roolissa", päätoimittaja Reetta Meriläinen kertaa sivuston ensiaskeleita.

"Huomasimme pian, että verkkosivut jäävät tuolla sisällöllä pienten piirien omaisuudeksi. Noustaksemme varteenotettavaksi tekijäksi meidän oli tarjottava meille ominta sisältöä eli uutisia."

Lehtitalojen intoa hidasti pelko siitä, että verkko syö paperilehden menestystä. Uuden uutistoiminnan käynnistäminen oli myös iso sijoitus ja tulonmuodostus epävarmaa.

"Kotiin tilattavien lehtien levikkiin verkolla ei ole ollut dramaattista vaikutusta, iltapäivälehdille vaikutus on ollut suurempi", Meriläinen tietää kertoa nyt.

"Nyt olemme myös siinä tilanteessa, että verkkosivujen tulot ja menot ovat suunnilleen balanssissa."

Myös uutistuotantoon verkko on jättänyt pysyvän jälkensä. Kun uutiset päätyvät tuoreeltaan ihmisten luettavaksi, aamun lehden rooli on muuttunut.

"HS.fi toimii uutistoimistomaisemmin ja kertoo merkittävät uutiset nopeasti", Niemi kertoo. "Paperilehden pitää katsoa eteenpäin, analysoiden ja syventäen."

Eikä tilanne suinkaan ole vielä valmis. Helsingin Sanomien toimituksen sähköisistä kehityshankkeista vastaava Niemi uskoo sähköisten lukulaitteiden muuttavan jälleen lukutottumuksia.

"Lukulaitteet tulevat yhdistämään sanomalehden ja verkon parhaita puolia", Niemi uskoo. "Laite kulkee helposti mukana, käyttöliittymä on rauhallinen ja multimediatarjonta rikastaa sisältöä."

Alkuun Helsingin Sanomien verkkosivuston viikoittaiset kävijämäärät laskettiin sadoissa tuhansissa, mutta nykyään eri käyttäjiä on 1,2 miljoonaa ja eri selaimia 1,6 miljoonaa viikossa. Vaikka päivälehti on maan suurin, verkossa suurempia ovat yhä Iltalehti, Ilta-Sanomat ja MTV3.

"Se on yleismaailmallinen ilmiö, että iltapäivälehdet ovat verkossa suosituimpia", Meriläinen puolustautuu. "Ne elävät puheenaiheista ja tyydyttävät ihmisten uteliaisuuden paremmin. Meille on tärkeää säilyä vakavana uutislehtenä myös verkossa."

"Meillä vetävät lukijoita suuret uutistapahtumat", HS.fi-sivuston uutispäällikkö Tomi Tyysteri kertoo. "Ehdoton läpimurto oli Lahden MM-kisojen doping-hässäkkä, kun kerroimme ensimmäisinä kärynneiden nimet. Suuronnettomuudet, kuten WTC, Konginkangas tai kouluammuskelut, ovat nostaneet hetkellisiä kävijäpiikkejä, joiden jälkeen perustaso on jäänyt aiempaa korkeammalle."

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi