Miten käsitellä lapsen mediapelkoja?

Onnettomuusuutiset sekä väkivaltatapauksista kertovat uutiset tavoittavat sekä nuoret koululaiset että pienet lapset, vaikka he eivät välttämättä itse uutista näkisikään.

Uutiset voi kuulla kavereilta tai päiväkodissa, jolloin tiedot tapahtumasta voivat vääristyä ja huhut kasvaa todellista suuremmiksi. Lasta tilanne voi hämmentää ja pelottaa.

Sen sijaan, että pelottavat asiat pimitettäisiin kokonaan lapsilta, nuorisotyön suunnittelija Suvi Tuominen Mannerheimin lastensuojeluliitosta suosittaa, että vanhemmat keskustelisivat lapselle ikätasoonsa sopivalla tavalla asioista.

”Vanhemmat voivat selittää ja pehmittää pelottavia asioita lapselle turvallisessa ympäristössä.”

Lapsia ei kuitenkaan pelota välttämättä samat asiat kuin aikuista, hän muistuttaa.

”Aikuisten pitäisi pystyä hallitsemaan oma pelkonsa ja olemaan rauhallisia ainakin lapsen edessä, sillä aikuisen rauhattomuus tarttuu myös lapseen.”

Mediapsykologian asiantuntija Anu Mustosen Jyväskylän yliopistosta kertoo, että pieni lapsi käsittelee voimakkaita tunteitaan luontaisimmin leikkimällä ja piirtämällä. Kouluikää lähestyvillä on käytössään enemmän sanoja ja keskusteluvalmiuksia.

”Lapselle tulee vakuuttaa, ettei hänellä ja läheisillään ole vaaraa, ja että hänen turvallisuudestaan huolehditaan”, hän sanoo.

Penaali kokosi Anu Mustosen ja Suvi Tuomisen avulla vastauksia vanhempien kysymyksiin koskien mediapelkoja.

Mikä lapsia pelottaa?

Leikki-ikäisiä pelottavia mediasisältöjä ovat möröt, hirviöt, pedot, fantasiahahmot sekä muodonmuutokset, joissa hahmo muuttuu toiseksi. Myös sekä eksymis- tai hylkäämiskohtaukset pelottavat.

Esikouluikäisiä pelottavia tai hämmentäviä mediasisältöjä ovat yleensä kuolema, seksi, lapsiin, perheisiin tai eläimiin kohdistuva väkivalta tai onnettomuudet sekä sodat, väkivalta ja terrorismi.

Pitääkö uutisen katsomista välttää?

Kerro tapahtuneesta lapsen ikä huomioon ottaen. Kerro tosiasiat, jottei lapsi turvaudu mielikuvitukseen. Mielikuvitus yleensä liioittelee ja pahentaa asioita.

Älä täytä lapsen mieltä jatkuvilla onnettomuusuutisilla. Tyydytä oma tiedontarve seuraamalla uutisia ilman lapsen tai nuoren läsnäoloa ja keskustele tapahtuman itsessäsi aikaan saamista huolista toisten aikuisten kanssa. Näin suojaat lastasi ylimääräiseltä yksityiskohtien mieleen palauttamiselta.

Kun uutinen ahdistaa lasta

Anna lapselle aikaa ja tilaa kertoa tuntemuksistaan. Hyväksy ja kunnioita lapsen reaktioita, vaikka ne tuntuisivat oudoilta.

Lapsi ei osaa kertoa huolestaan niin kuin aikuiset.

Lapsi ja nuori voi ilmaista omaa hämmennystään ja pelkoaan nauramalla tai heittämällä vitsiä. Se saattaa hämmentää tai suututtaa aikuista.

On kuitenkin tärkeää, että lapsen tuntemuksia ei vähätellä. Niihin tulee suhtautua ymmärtävästi ja kysymyksiin vastata kärsivällisesti.

Lapseni pelkää liikkua ulkona väkivaltauutisen jälkeen

Lapsella tai nuorella voi olla tapahtuneen johdosta voimakas kokemus turvattomuudesta.

Miten tällaista on voinut tapahtua? Miksi ihmiset tekevät näin? Onko koulussa jatkossa turvallista?

Vastaa lapsen tai nuoren kysymyksiin rehellisesti, mutta lietsomatta pelkoa ja epävarmuutta. Ole ennen kaikkea turvallinen ja kuunteleva aikuinen.

Lapseni pelkää mennä nukkumaan

Tapahtumat voivat tulla lasten uniin. Nukahtaminen voi olla vaikeaa ja vanhempien tukea kaivataan yön tunteina. Lapsella saattaa olla lisääntynyt läheisyyden tarve. Ole tarvittaessa ole lapsen lähellä nukkumaan mentäessä, nukahtamisen hetkellä.

Rauhalliset yhteiset iltatoimet ja iltasadut, joissa on onnellinen loppu, tuovat turvallista tunnelmaa. Aikuinen voi nukuttaa ja muistuttaa, että lapsi saa herättää vanhemman milloin vain on huolta.

Lupaa, että isokin lapsi voi tulla viereen nukkumaan, jos häntä ahdistaa tai pelottaa.

Jos lapsi näkee painajaisia, anna hänen kertoa unestaan ja käykää läpi, että onneksi se oli vain unta.

Lapseni ei halua puhua tapahtuneesta ja sulkeutuu

Tee keskustelualoite: ”Hei minusta tuntuu, että mietit sitä ikävää tapahtumaa. Mitä kaikkea ajattelet? Pelottaako sinua?”

Piirtäminen ja leikkiminen auttavat ottamaan asian käsittelyyn.

Netissä löytyy tapahtuneesta raaempaa kuvamateriaalia

Paras tapa on ennaltaehkäisy. Sijoita tietokone kotona niin, ettei lapsi pääse yksin katsomaan netissä olevaa materiaalia.

Älä myöskään osta lapselle kännykkää, jolla pääsee nettiin.

Jos lapsesi on nähnyt netissä kuvaa tai videon, joka herättää hänessä levottomuutta, keskustele sen herättämistä ajatuksista ja tunteista.

Sano nuorelle, että hänen kannattaa suojella itseään ja jättää katsomatta esimerkiksi internetissä leviävät videot.

On hyvä opastaa lasta, että hän kertoisi aikuiselle aina, jos törmää netissä sellaiseen, mikä tuntuu pahalta. Aikuisen kanssa asiaa voi selvitellään sekä keskustella kokemuksesta.

Väkivaltauutiset siirtyivät lapsen leikkiin

Tapahtumat voivat siirtyä lasten leikkeihin. Lapset keskustelevat keskenään tapahtuneesta ja saattavat laskea asiasta leikkiä. Myös korostunutta kiinnostusta kuolemaa kohtaan voi esiintyä.

Nämä ovat normaaleja tapoja työstää tapahtunutta ja vanhempana sinun ei tule järkyttyä, vaan pikemminkin kannustaa lasta ja nuorta ilmaisemaan tunteitaan.

On tärkeää huolehtia siitä, ettei aggressiivinen leikki johda oikeaan aggressioon tai toisten vahingoittamiseen tai kodin tavaroiden hajottamiseen.

Leikki-väkivalta on aina symbolista, leikkiä, oikea väkivalta saa aikaan vahinkoa.

Ikävä uutinen ahdistaa itseänikin vanhempana

Aikuisenkin voi olla vaikea ymmärtää tapahtunutta ja löytää vastauksia lapsen kysymyksiin. Aikuisen pitäisi kuitenkin ensin voida käsitellä omaa järkytystään.

Lapsen reaktiot pohjautuvat vanhempien antamaan esimerkkiin: jos aikuinen käyttäytyy mahdollisimman rauhallisesti, lapsi kokee olevansa turvassa.

On siksi tärkeää, että kerrotaan, minkä takia aikuinen on järkyttynyt, eikä salata asiaa. Voit esimerkiksi todeta, että olet järkyttynyt ja surullinen tästä hyvin harvinaisesta tapahtumasta

Huolehdi myös itsestäsi ja keskustele omista tuntemuksista muiden aikuisten kanssa.

Milloin hakea apua?

Jos lapsesi oireet ovat voimakkaita tai jatkuvat pitkään, ota rohkeasti yhteyttä ammattiauttajaan. Jos olette menettäneet läheisen, niin asia on hyvä käydä ammatti-ihmisen kanssa läpi.

Mannerheimin lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelin kuuntelee lapsia. Lasten ja nuorten puhelin päivystää maanantaista perjantaihin kello 14–20 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin kello 17–20. Puhelu numeroon 116 111 on soittajalle maksuton.

Keskustele toisten vanhempien kanssa

Mikäli haluat keskustella asiasta lisää toisen aikuisen, äidin tai isän, kanssa, voit soittaa tai kirjoittaa MLL:n Vanhempainpuhelimeen ja Vanhempainnetin kirjepalveluun.

Vanhempainpuhelin päivystää numerossa 0600 12277 tiistaisin klo 10–13 ja 17–20, keskiviikkoisin klo 10–13 ja torstaisin klo 14–20. Puhelun hinta on 0,08 e/min +pvm/mpm.

Vanhempainnettiin voit kirjoittaa milloin vain osoitteessa www.mll.fi/vanhempainnetti.

Lisää aiheesta:

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi