Tehtäviä uutisaiheista

Lehden osat. Lehti jakaantuu osiin ja osastoihin. Osaston tunnus on sivun yläreunassa.

Jakakaa luokka ryhmiin samaan tapaan kuin lehti jakaantuu osastoihin. Jokainen ryhmä lukee päivittäin yhtä osastoa ja tekee loppuviikosta yhteenvedon sen pääuutisista.

Jatkuvuus. Uutistapahtumat jatkuvat usein päiviä, jotkut vuosia. Tilanteet muuttuvat nopeasti.

Seuratkaa koko viikko jonkin tietyn asian uutisointia ja tee perjantaina yhteenveto, mitä kaikkea on tapahtunut. Kirjoittakaa siitä yhteenveto. (Esimerkiksi eduskunta, Gazan tilanne, USA:n uusi presidentti, säätila, ilmastonmuutos, lama)

Historiaan. Läheskään kaikki isot uutiset eivät jää historiaan. Tehkää lukupäiväkirja maanantaista perjantaihin. Kerätkää päivän perustiedot: päivämäärä, sää, nimipäivät, liputukset yms. sekä tärkeimmät uutiset.

Kerätkää sellaisia uutisia, joiden uskot jäävän historiaan tai jotka haluat itse muistaa näistä päivistä tulevaisuudessa. Voitte käyttää apuna HS Arkistoa.

Lööppi. Myyntijuliste eli lööppi kertoo lehtitelineessä tai kioskin ikkunassa, mitä kiinnostavaa lehti sisältää. Etenkin irtonumeroina myytävän iltapäivälehden lööpin pitää olla houkutteleva.

Tehkää lööppi päivän lehdestä. Valitkaa kaksi kiinnostavinta / tärkeintä aihetta, ja muotoile niistä 3–4 sanan iskulauseenomaiset otsikot. Valitkaa kuva, joka liittyy toiseen aiheeseen. Muotoilkaa A4-paperille silmää miellyttävä kokonaisuus. Kirjoittakaa otsikko mustalla tussilla tai leikkaa ja liimatkaa irtokirjaimia / sanoja lehdestä. Voitte käyttää apuna HS Digilehteä.

Ilo ja suru. Suuret uutistapahtumat ovat valitettavan usein kielteisiä, ja myönteiset uutiset saattavat jäädä huomaamatta.

Kielteiset asiat myös muistetaan pitkään. Leikatkaa lehdestä ja liimaa alustalle iloisia ja surullisia kasvoja tai tapahtumia; kumpia on enemmän. Voitte käyttää apuna HS Digilehteä.

Urheilu. Urheilu-uutiset ovat joillekin intohimo, joitakin ne ärsyttävät. Nyt on vilkas talviurheilukausi.

Kuuntele urheiluselostusta radiosta tai televisiosta ja lue vastaava lehdestä tai HS.fi:stä. Mieti, miten selostukset eroavat toisistaan tiedoiltaan, kieleltään, teholtaan. Voit käyttää apuna HS.fi:n urheilusivuja.

Tutkimus. Erilaiset tutkimukset ja kiertohaastattelut ovat tärkeitä tiedonlähteitä toimittajille. Tehkää luokassanne kyselytutkimus ja sen tulosten perusteella uutisjuttu.

Jakakaa luokka tutkimusryhmiin ja antakaa joka ryhmälle eri aihe tutkittavaksi. Kerätkää tiedot koulustanne tai lähiympäristöstänne ja tehkää sen perusteella uutisjuttu.

Aihepiirit voivat olla kouluun liittyvistä asioista mutta myös esimerkiksi elokuvista, musiikista, merkkihenkilöistä, tärkeimmistä ihmisistäsi, arvoista, tulevaisuuden haaveista / suunnitelmista, EU:sta, armeijasta, avio- tai avoliitosta, rasismista, tasa-arvosta, pahimmista epäkohdista jne. Lukekaa uutisjutut luokassa. Jos haluatte viedä tekemisen pidemmälle, laatikaa tuloksista grafiikkaa.

Tiedotustilaisuus. Toimittajat käyvät usein tiedotustilaisuuksissa, joissa jonkin alan asiantuntijat tai tiedottajat kertovat asiansa ja sitten toimittajat kyselevät.

Valitkaa luokan parhaat esiintyjät näyttelemään tiedotustilaisuuden pitäjiä. He valmistelevat hetken rooliinsa kuluvia repliikkejä. Muu luokka on lehdistöä, joka esittää jatkokysymyksiä. Jokainen esittää vähintään yhden kysymyksen.

Kirjoittakaa tiedotustilaisuuden perusteella juttu yksin tai pareittain. Jutun tulee vastata ainakin seuraaviin peruskysymyksiin: kuka, mitä, missä, milloin ja miksi. Keksikää uutisen aihe, joka herättää jokaisessa tunteita.

Tilaisuuden aihe voi olla esimerkiksi yöllinen tulipalo nuorisotalossa; vatsatauti, joka riehui koulussa; jalkapalloilija vaihtaa yllättäen seuraa; koululaisten pitää olla kotona klo 10 ma–pe, kouluista aiotaan lopettaa lämmin ruoka; lemmikkejä ei saa pitää kerrostalossa; kesäloma lyhenee kuukauteen, miksi koulun ruoka-annoksia rajoitetaan jne.

Ideat. Hyvien jutunaiheiden eli ideoiden keksiminen on joskus työlästä. Ideat saattavat olla käden ulottuvilla, kunhan ne vain hoksaa.

Ottakaa kynä ja paperi käteenne ja kierrelkää luokassa tai koulussa 15 minuuttia etsien jutunaiheita. Täydentäkää aiheita ja kirjatkaa ranskalaisin viivoin, millaisia kysymyksiä aiheista pitäisi esittää ja mistä hankkia tietoa.

Tavoite on, että jokaisella on kaksi aihetta (esimerkiksi luokan lavuaarin hana tippuu: kuka huolehtii huollosta, mitä koulujen huolto maksaa, pulpetit ovat epämukavia, millainen olisi ergonomisesti oikeaoppinen työpiste, mihin kouluruuan tähteet menevät, kuinka paljon koulussamme syödään, mikä on koulun lempiruoka, mitä kouluisäntä tekee, koulun terveydenhuoltopalvelu, lääkärintarkastus, millainen on koulun pelastusvalmius esim. tulipalossa).

Tietokilpailu. Lueskele tai lukekaa pareittain tai pienryhmissä lehteä tai HS.fi:tä noin 10 minuuttia ja laatikaa muutaman kysymyksen tietokilpailu.

Kukin esittää vuorollaan kysymyksensä ja muut kirjoittavat vastauksensa paperille. Voitte käyttää apuna HS Digilehteä tai HS.fi:n uutistarjontaa.

Salainen ystävä. Valitse lehdessä tunnettu haastateltu ihminen. Toiset yrittävät vuorotellen kysymällä selvittää, kenet olet valinnut "ystäväksesi". Kysymyksiin saa vastata vain kyllä tai ei.

Vaikeat sanat. Listatkaa lehdestä vaikeita sanoja tai sivistyssanoja ja tehkää niistä tietokilpailu tai nopeuskilpa, kuka ensinnä selvittää sanojen merkityksen. Voitte käyttää apuna HS Digilehteä tai HS.fi:n uutistarjontaa.

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi