lauantai 26.5.2012 | Minna, Vilma  Onnittele e-kortilla

Arabian kieli siivitti kansannousuja

HS aloittaa juttusarjan, jossa käsitellään arabikevättä arabian kielen sanojen kautta.

1.5.2011 3:00

Hani Mohammed AP

Miksi vihanneskauppiaan lyöminen Tunisiassa aiheutti useita kansannousuja ja sotaa muualla arabimaailmassa?

Eräs syistä on yhteinen kieli. Arabian kieli mahdollistaa ajatusten ja aatteiden leviämisen maasta toiseen, joten kielen poliittinen merkitys on valtava.

Kun yhdessä arabimaassa leimahtaa, ovat muutkin pian tulessa.

Arabiaa puhutaan Marokosta Omaniin ulottuvalla alueella. Väliin mahtuu yli 20 maata ja 300 miljoonaa puhujaa.

Arabia onkin kaikkea muuta kuin yhtenäinen kieli. Murteiden kirjo on niin laaja, että on perusteltua puhua monista arabioista.

Esimerkiksi samaan huoneeseen sattuvien marokkolaisen ja egyptiläisen arabin on vaikeaa ymmärtää toisiaan, jos he puhuvat omia murteitaan.

Marokon arabian kohdalla on joskus pohdittu, pitäisikö puhua murteen sijaan arabiaa lähellä olevasta sukulaiskielestä.

Arabit ymmärtävät toisiaan yhteisen kirjakielen avulla. Kirjakieltä käytetään muun muassa tiedotusvälineissä, mutta kukaan ei puhu sitä äidinkielenään.

Arabilapset opettelevat virallisen kielen koulussa.

"Arabiaa äidinkielenäänkin puhuvien on käytävä pitkään koulua, jotta he oppivat kielen hyvin", kuvailee Helsingin yliopiston lehtori Sylvia Akar.

Puhutun ja kirjoitetun arabian etäisyys aiheuttaa myös epätasa-arvoa. Kirjakielen kaukaisuus puhutusta kielestä on hidastanut luku- ja kirjoitustaidon leviämistä etenkin köyhemmillä alueilla.

Virallisen arabian asemaa ei ole kuitenkaan kyseenalaistettu arabimaailmassa poliittisista ja uskonnollisista syistä.

"Puhekieliä pidetään arabimaailmassa alempiarvoisina keittiökielinä. Kirjakieli koetaan oikeaksi kieleksi", sanoo Akar.

Televisio on tehnyt virallisesta arabiasta tutumman ja luontevamman kielen. Satelliittikanavat näkyvät kaikkialla arabimaailmassa, ja niiden ansiosta virallista arabiaa kuullaan nykyään enemmän.

Esimerkiksi Al Jazeeran uutiset luetaan kirjakielellä.

Televisio on myös suosinut tiettyjen maiden murteita. Egyptin arabia on tuttu kaikille arabeille elokuvien, musiikin ja televisiosarjojen vuoksi.

Kovassa nousussa on viime vuosina ollut Syyrian arabia. Syy löytyy televisiosta. Turkkilaiset televisiosarjat keräävät miljoonayleisöjä arabimaissa, ja ne dubataan arabiaksi Syyriassa.

Arabian kielellä on valtaa myös arabimaailman ulkopuolella. Arabia on muslimien pyhän kirjan Koraanin kieli, mikä nostaa sen erityisasemaan islamilaisissa maissa.

Muslimit pitävät yleensä pyhänä vain arabiankielistä Koraania – käännöksiä pidetään selitysteoksina.

Vaikka enemmistö maailman muslimeista ei puhu arabiaa äidinkielenään, osaa suurin osa rukouksia ja yksittäisiä sanoja arabiaksi.

Helsingin Sanomat | hs.ulkomaat@sanoma.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.