Bhutanissa yritetään pelastaa Himalaja

Suomalaistutkija kartoittaa Etelämantereen kylmintä kolkkaa.

Pieni vuoristovaltio Bhutan saa tänään perjantaina harvinaisia vieraita. Siellä kokoontuu maailman ensimmäinen Himalajan vuoristoalueen ilmastohuippukokous.

Kokousvieraat ja järjestöväki saavat todennäköisesti noin 80 000 asukkaan pääkaupungin Thimphun sekaisin. Ulkomaalaiset vieraat ovat harvinaisia buddhalaisvaltiossa, joka rajoittaa tiukasti turismia ja ulkomaisia vaikutteita.

Kokoukseen osallistuu valtiojohtoa Bhutanista, Intiasta, Nepalista ja Bangladeshista.

Suomesta on mukana Ilmatieteen laitoksen ja ympäristöjärjestö WWF:n edustajia. Kehitysministeri Heidi Hautala ei ole paikalla.

Johtajat puivat kiperää ongelmaa. Ilmastonmuutos muuttaa Himalajan jäätikköjen koostumusta tavalla, joka on vielä tutkijoille epäselvä. Pienikin muutos voi olla merkittävä. Himalajalta lähtevät joet ovat merkittävä makean veden lähde yli miljardille ihmiselle.

Selvää on jo nyt, että jäätikköjen sulamisvesiä keräävien jäätikköjärvien koko on kasvanut ja joidenkin jäätikköjen pinta-ala pienentynyt.

Yksi vaikeimmista tulevista ongelmista ovat tulvat.

Suomen WWF on mukana ohjelmassa, jossa pyritään turvaamaan tulvasuojana toimivia metsiä.

"Bhutanissa metsää on vielä hyvin jäljellä, mutta esimerkiksi Nepalissa vuoriston metsäpeite on pienentynyt huolestuttavasti", sanoo Suomen WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Himalajan jäätiköt saivat kiusallista huomiota viime vuoden alussa, kun hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC joutui myöntämään raportissaan olleen virheen. Se väitti, että Himalajan jäätiköt sulavat kokonaan vuoteen 2035 mennessä.

Tieto oli päätynyt raporttiin WWF:n katsauksesta, jossa käytettiin samaa, erään tutkijan virheellistä haastattelulausuntoa.

Oslon yliopistossa työskentelevä jäätikkötutkija Anna Sinisalo myöntää, että raportin virheet saattoivat hetkeksi jäätikkötutkimukselta uskottavuutta suuren yleisön silmissä.

Hän ymmärtää, että jäätiköiden tulevaisuudesta halutaan selkeitä ennustuksia, mutta muistuttaa niiden tekemisen vaikeudesta.

Sinisalon mukaan suurin osa jäätiköistä menettää massaansa lämpötilan noustessa. Muutamat kuitenkin kasvavat, kun sademäärä lisääntyy. "Erityisen suuri kysymysmerkki on Grönlanti. Sen kokoisen makean veden varaston vapautuminen nostaisi merkittävästi merenpintaa."

Jäätiköiden voimakasta pienentymistä on jo nähty vuoristoalueilla, kuten Alpeilla ja Himalajalla.

Sinisalo tutkii itäistä Etelämannerta. Se on napa-alueista kylmin, eikä yksiselitteistä lämpenemistä ole siellä vielä havaittu. Etelämantereen kaltainen suuri mannerjäätikkö kertoo enemmän menneestä.

"Jäätikkö saattaa reagoida vasta nyt ilmastoon, joka vallitsi tuhat vuotta sitten."

Kansainvälinen ilmastokokous pidetään Etelä-Afrikan Durbanissa 28.11.–9.12.2011.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.ulkomaat@sanoma.fi