Ei mikään tavallinen kotimuseo

Sven-Harry Karlsson rakensi Tukholmaan oman taidemuseon ja museon katolle täydellisen kopion omasta kodistaan.

Tukholma. Rakennusmestari Sven-Harry Karlssonilla on kaksi intohimoa: talot ja taide.

Taloilla Karlsson on tehnyt Ruotsissa omaisuuden. Hän perusti vuonna 1968 rakennusfirma Folkhemin.

Omaisuudellaan Karlsson on kerännyt ruotsalaista taidetta – ja rakentanut kokoelmalleen yksityisen taidemuseon.

Torstaina Karlsson, tai Sven-Harry, kuten häntä kutsutaan, täyttää 80 vuotta, ja samana päivänä avautuu Sven-Harryn taidehallin kattokerroksen omalaatuinen taidekokoelma.

Sven-Harryn taidehalli seisoo komealla paikalla Tukholman Vaasapuiston laidalla. Komea on talokin. Se hohkaa kultaisena, sillä ulkoseinät ovat messinkiä.

Kuusikerroksinen rakennus on arkkitehtitoimisto Wingårdh Arkitekterin suunnittelema ja tietenkin Folkhemin rakentama.

Kahdessa ensimmäisessä kerroksessa on vaihtuvien näyttelyiden galleriatilat. Ne eivät ole suurensuuria, kyse on kolmesta korkeasta ja kauniista huoneesta.

Gallerian lisäksi rakennuksessa on myös yrittäjiä, bistro ja 18 ateljeevuokrahuoneistoa taiteilijoille.

Talon varsinainen erikoisuus on kuitenkin katolla. Siellä on toinen talo.

Sven-Harry Karlssonille talot ovat tärkeitä. Niin tärkeitä, että hän on museoinut oman kotinsa. Eikä vain museoinut, vaan rakentanut kodistaan täydellisen kopion.

Kullanhohtoisen taidehallin katolla on 1700-luvun herraskartano. Alkuperäinen Ekholmsnäsin kartano sijaitsee Lidingön saarella Tukholman kupeessa. Karlsson asui siellä kolme vuosikymmentä, kunnes möi kesällä rakkaan kotinsa.

"En enää sanan varsinaisessa merkityksessä ole nuori. Löysin ostajan, joka maksoi pyytämäni hinnan", Karlsson sanoo kotinsa eteisessä. Tai siis uuden kotinsa vanhassa eteisessä, kolmen Helene Schjerfbeckin teoksen ympäröimänä.

Taulut kopiokodin seinillä ovat aitoja. Ja tismalleen samoilla paikoillaan kuin ne olivat Ekholmsnäsissä.

Matot ja huonekaluaarteet ovat entisillä sijoillaan.

Sven-Harry koskettaa valkoisten Åke Axelssonin vuonna 2000 suunnittelemien tuolien selkänojaa.

"Näitä on tehty 16. Kuninkaalla on 10 ja minulla 6."

Täällä Helene Schjerfbeck ja myös Edvard Munch lasketaan ruotsalaisiksi.

"Schjerfbeck asui ja vietti paljon aikaa Ruotsissa. Ja Munchin työ on vuodelta 1902, kun Norja oli vielä Ruotsia", isäntä selventää.

Kirjastoaan Sven-Harry Karlsson kutsuu Hill-huoneeksi, hyvästä syystä. Seinillä on vain Carl Fredrik Hilliä, kuusi öljyvärimaalausta ja yhdeksän piirustusta. Hill-kokoelma on Ruotsin suurin.

"Näin taidetta pitää päästä katsomaan ja kokemaan", Sven-Harry sanoo esitellessään kirjastoaan.

"Voihan sitä katsoa vaikka kymmenen salia van Gogheja perä perää valkoisilla seinillä, mutta sellaisen jälkeen on todella uupunut. "

Taide on parhaimmillaan, kun teokset ovat oikeassa ympäristössään, Sven-Harry Karlsson sanoo.

Siis hänen kotonaan.

"Moni kysyy, rakensinko muistomerkin itselleni. Sitäpä juuri", Karlsson sanoo. "Kaikki, mitä olen rakentanut, on muistomerkkejä minulle itselleni."

Sven-Harry Karlssonilla oli Ekholmsnäsiin yhtä syvä suhde kuin taiteeseen.

"Ekholmsnäs on rakennuksena ainutlaatuisen hieno. Sen pohja on täydellinen, samoin mittasuhteet. Vaikutteet ovat 1500-luvun kuululta arkkitehdilta Andrea Palladiolta."

Sven-Harry Karlssonille on tärkeää, että hän jättää elämäntyöstään perinnön. Hän on säätiöinyt kokoelmansa ja museon.

"Olen halunnut rakentaa hienon kokoelman, luoda museon ja lahjoittaa työni tulokset takaisin kansalle. Yksityisiä museoita valtio tosin kohtelee pirullisesti."

Katon kartano ei ole suuren suuri; on eteishalli, Hill-huone ja Keltainen sali sekä keittiö.

Sven-Harry Karlsson esittelee lämpimästi jokaisen taideteoksen, myös huonekalut.

Kirjahyllyssä on valokuvia pojasta ja pojanpojasta.

Karlsson kerää myös nykytaidetta. Keltaisen salin katossa on Sonja Larssonin maalaus vuodelta 2006.

"En ollut muuten löytää noin isolle työlle paikkaa. Ripustin sen kattoon, ja kutsuin Larssonin lounaalle katsomaan sitä. Hän itki koko lounaan siitä syystä, että hänen työnsä oli Edvard Munchin ja August Strindbergin teosten vieressä."

Kokoelmissa on kaikkiaan noin 200 teosta, joista vain osa on esillä.

Sven-Harry asuu itse nykyisin myös museorakennuksessa, tosin kerrosta alempana kuin vanhan kodin kopio. Hän hipsii kuitenkin aika usein kattokerrokseen.

"Tulen päiväunille tuohon Keltaisen salin sohvalle niin kuin aina ennenkin. Tai katson kirjastossa illalla telkkaria. Laitatin takan sisälle television."

Täällä on kaikki niin kuin kuuluukin.

Vain tuoksu on toinen. Ja vessan seinällä on Schjerfbeck, kuten oli Ekholmsnäsissäkin.

"Se on väärennös ja siksi vessassa. Minua huijattiin. Niin on käynyt kolmesti, olen ostanut myös väärennetyn Ernst Josephsonin. Enempiin väärennöksiin ei ole varaa. Ei ole vessoja, joihin niitä ripustella."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi