Keskuspuistoa kohennetaan ansaitsemaansa asemaan

Espoo kirkastaa helmeään

Samaan aikaan rakentaminen uhkaa syödä edelleen puiston reunoja.

Mössenkärrin lammessa pesii nykyään mustakurkku-uikku. Pienen padon ansiosta lampi ei enää kuivu karrelle kesäisin.

Läheisen perinneniityn reunaa marssivat Saarnilaakson koulun suunnistajat Salla Räsänen ja Evita Aaltonen: pitäisi löytää rasti numero 14.

Kirkkaana syyspäivänä Saarniraivion päiväkodin Sunakatit tulevat lammelle syöttämään sorsia. Leivänpalat ovat isossa muovipussissa.

Sorsat uivat taaperoita kohti vakaasti kaakattaen. Naarastelkkä sukeltelee samoille apajille.

Ollaan Espoon keskuspuistossa. Sen tuntumassa asuu 27 000 ihmistä.

Etenkin puiston itäosa on kovassa käytössä. Moni espoolainen pääsee oikeaan metsään suoraan kotioveltaan.

Puiston yksi osa, Ritvan metsä ihan Sunan tuntumassa, on komea. Harvinainen kalliosinisiipi viihtyy metsän liepeillä.

Nyt Espoon kaupunki aikoo nostaa puiston profiilia. Uudet viitoitukset, portit puiston keskeisiin sisääntulokohtiin, oma internetportaali, uusia luontopolkuja ja ulkoilureittejä.

Tavoitteena on tehdä keskuspuistosta entistä tunnetumpi ja turvata sen luonto- ja kulttuuriarvoja, sanoo ympäristötarkastaja Leena Sjöblom Espoon ympäristökeskuksesta.

Keskuspuiston käyttö ei ainakaan vähene. Tarve rakentaa lisää asuntoja nakertaa puistoa monelta suunnalta.

Vaikka voimassa olevilla osayleiskaavoilla on ollut tarkoitus turvata keskuspuiston minimirajaus, rajoja on myöhemmillä ratkaisuilla kavennettu ja kyseenalaistettu. Idea on se, että yleiskaavoitus ohjaa asemakaavoitusta, joka osoittaa tarkemmin puiston rajan kussakin kohdassa.

Ristiriita luontoarvojen kanssa syntyy, kun kaupunki kaipaa hyviä veronmaksajia. Heitä saa alueille, jotka ovat kauniin metsän tai perinnemaiseman äärellä.

Puolarmetsä, Holmanpuisto, Bosmalm, puiston ystävät luettelevat nykyisiä huolenaiheitaan.

Jopa 10 000 asukkaalle suunniteltuun Suurpeltoon meni osa maata, jota on pidetty keskuspuistona.

Espoonväylän rakentaminen on ollut esillä pitkään. Tie kulkisi kapean ja mutkaisen Finnoontien itäpuolella ja halkaisisi hienot peltomaisemat toistamiseen. Rakentamiselle ei ole aikataulua.

Paitsi ihmisten virkistysalue keskuspuisto on myös tärkeä ekologinen ydinalue. Viheryhteydellä mereltä Nuottalahden luota keskuspuistoon ja sieltä edelleen Nuuksion kansallispuistoon on aivan keskeinen merkitys luonnon säilymiselle monimuotoisena. Etenkin etelän suunnalla yhteys on käynyt kapeaksi.

Suojeltuja alueita keskuspuistossa on neljä, kaikki sen itäosassa. Esimerkiksi maakunnallisesti merkittävä Henttaansuo on suojelematta.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kaupunki@sanoma.fi