lauantai 26.5.2012 | Minna, Vilma  Onnittele e-kortilla

Fiilaten ja polkien Suvilahdessa

Ensimmäistä kertaa järjestetty StadiBike-pyöräilytapahtuma käynnisti pyöräilykauden Helsingissä.

15.5.2011 3:00

Outi Pyhäranta HS

Pettymys   paistaa   bmx- alueelle kerääntyneiden harrastajien kasvoilta. Pyörätemput uhkaavat jäädä näkemättä, koska viheliäs itätuuli puhaltaa niin voimakkaasti, ettei dirt-rampista hyppiminen ole turvallista.

Myös Saku Kaarnasen, 23, flatland-taiturointia ja musiikkia yhdistelevä Bass'n'Bike -esitys on siirretty sisätiloihin.

"Valitettavasti tuuli ottaa sen verran kiinni, ettei esiintyminen ulkona onnistu", Kaarnanen harmittelee.

Bmx-pyörällä tehtävä flat-tasapainottelu on Suomessa pienen piirin laji.

Kaarnasen sydän lajia kohtaan sykähti kymmenen vuotta sitten Virossa, kun hän näki satama-alueella polkupyörillä temppuilevia nuoria. Pian tavallinen maastopyörä sai vaihtua bmx-pyörän tieltä.

Tasapainoa ja lihaskoordinaatiota kehittävä flatland on pitkäjänteistä temppujen opettelua ja Kaarnasen mukaan vaikein bmx-pyöräilyn alalaji. Lyhytpinnaiselle se ei sovi, sillä perusliikkeiden harjoittelussa kuluu helposti pari ensimmäistä vuotta.

"Vauhtia ja vaarallisia tilanteita kaipaavat valitsevat mieluummin hyppyrit ja rampit", Kaarnanen toteaa.

Dirt-hyppyriajoa harrastava Juho Särkilahti, 20, innostui fillaritempuista ala-asteikäisenä, jolloin hän sai oman pyörän.

"Siitä asti olen ollut aktiivisesti mukana toiminnassa", Särkilahti kertoo.

Korkeista hyppyreistä pomppiminen ei ole aivan riskitöntä. Särkilahti kertoo murtaneen lantionsa tempun mennessä pieleen. Useimmiten harjoitteluissa sattuneista kaatumisista jää käsiin vain asvaltti-ihottumaa.

"Onnettomuuksilta välttyy, kun tiedostaa oman osaamisensa eikä ota turhia riskejä", Särkilahti tuumii.

Suomessa harrastajapiiri on vakiintunutta eikä hyppyrinnokassa paljon uusia naamoja näy. Sen sijaan Yhdysvalloissa ja Ruotsissa laji on suositumpi. Länsinaapurissa myös satsataan enemmän ajopaikkoihin.

"Suomessa kisat ovat vähän leikkimielisiä, olisi hienoa päästä kilpailemaan ulkomaille", Särkilahti myöntää.

Pyöräpooloa pelaava Mirka Markkula, 27, on joukkueensa ainoana naispelaajana tottunut olemaan yksi jätkistä.

"Aluksi joukkuetoverit varoivat, etteivät satuta minua, mutta nyt saan osani taklauksista", Markkula kertoo.

Helsingin Kaisaniemen puistossa pyöräpooloa on pelattu jo 1930-luvulla, jolloin naisillakin oli oma sarjansa.

Pyöräpoolon ainoa vaatimus on se, että osaa ajaa pyörällä. Pelisilmän lisäksi tarvittava tasapaino kehittyy pyöränhallinnan myötä.

Lajia vuoden aktiivisesti harrastanut Markkula pelaa fix-pyörällä, jossa jarrutus toimii jaloilla vastaan polkien. Pyörä ei sovi aivan ensikertalaiselle vaikean hallittavuuden takia.

"Toisaalta mummopyörä on ihan yhtä vaarallinen, jos kuski ei tiedä mitä tekee", Markkula nauraa.


StadiBike-tapahtuma jatkuu Helsingin Suvilahdessa tänään sunnuntaina kello 11–17.

Helsingin Sanomat | hs.kaupunki@sanoma.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.