Haaveena huippuyliopisto

Saskia Saloranta, 17, lähti sisäoppilaitokseen Englannin maaseudulle, koska sieltä voi päästä Oxfordiin.

MELKSHAM. Tyttökoulu Stonar School sijaitsee Wiltshiressä, keskellä kauneinta Englannin maaseutua. Koulua ympäröivät ruohokentät ja hevoslaitumet.

Koulussa on noin 350 oppilasta. Heistä yksi on suomalainen.

Saskia Saloranta, 17, opiskelee toista ja viimeistä vuottaan yksityisessä sisäoppilaitoksessa. Muu perhe asuu Suomessa.

"Luin jotain englanninkielistä lehteä, ja siinä oli koulujen mainoksia. Samaan aikaan mietimme lukiota Suomessa. Minulla oli paikka Ressuun, ja pohdimme myös IB-lukioita. Tuli mieleen, että miksei Englantiin."

Ennen muuttoa Saloranta oli asunut aina Suomessa, mutta hän oli opiskellut englanninkielisissä päiväkodeissa ja kouluissa Espoossa sekä Helsingissä. Hänen vanhempansa ovat korostaneet kielitaidon merkitystä.

"Olen aina tuntenut tämän kulttuurin läheiseksi", hän sanoo.

Hevoshullua tyttöä ei haitannut sekään, että Stonar sijaitsee Englannin esteratsastuksen mekassa. Koululla on myös omia hevosia.

Tärkein syy muutolle oli kuitenkin se, että englantilaisesta yksityiskoulusta on Suomen lukioita paremmat mahdollisuudet ponnistaa Oxfordin tai Cambridgen kaltaisiin huippuyliopistoihin.

"Täällä on tosi hyvät yliopistot, maailman parhaat", Saloranta sanoo. Sellaisessa opiskelu on ollut pitkään hänen haaveenaan.

Lukiovaihe Englannissa eroaa melkoisesti Suomesta.

Kahtena viimeisenä vuonna opiskellaan vain 3–4 ainetta, mutta niihin poraudutaan sitäkin syvemmälle. Saloranta on lukenut matematiikkaa, kemiaa, biologiaa ja ranskaa. Toisena vuonna kemia jäi pois.

"Nyt on kahdeksan tuntia matematiikkaa viikossa", hän kertoo.

Myös harrastuksille ja urheilulle annetaan aikaa. Ratsastustunti voi olla kesken koulupäivän.

"Keskiviikko on suosikkipäivä. Aamulla on pianotunti ja iltapäivällä ratsastusta."

Salorannan mukaan englantilaisessa järjestelmässä on hyvät ja huonot puolensa.

"Jos tietää, mitä haluaa, voi keskittyä siihen. Ongelma on tietysti, jos ei vielä tiedä."

Sisäoppilaitoksissa opiskelu on kallista. Esimerkiksi Stonar Schoolin opiskelijat joutuvat maksamaan yli 25 000 euroa vuodessa. Se sisältää asumisen ja ruoan.

Vastaavasti opetus on huipputasoa ja luokat pieniä. Salorannan mukaan viimeisenä vuonna opetus tapahtuu 3–8 oppilaan pienryhmissä.

"Välillä se on melkein yksityisopetusta. Ihan eri kontakti opettajiin."

Ylioppilaskokeisiin (A-levels) valmistautuvan opiskelijan elämä on kurinalaista.

"Viikonloput on vapaat, mutta aika paljon niistä kuluu läksyjen tekoon ja lukemiseen."

Salorannan unelma oli jo lähellä toteutua.

Englannissa yliopistoihin nimittäin haetaan jo ennen ylioppilaskirjoituksia. Hakuvaiheessa opettajat antavat oppilaille ennusteen arvosanoista. Saloranta sai kaikista kolmesta aineestaan parhaan mahdollisen eli A*.

Tämän lisäksi hakijoiden pitää valmistella personal statement eli henkilökohtainen kirjelmä. Siinä tulee kertoa itsestään, perustella haluamaansa ainevalikoimaa ja tehtävä vaikutus valitsijoihin. Myös suosittelijoita tarvitaan.

Yhtenä vuonna voi hakea vain yhteen aineyhdistelmään, mutta saman hakemuksen voi lähettää viiteen eri yliopistoon.

Saloranta haki lukemaan ranskaa ja lingvistiikkaa eli kielitiedettä.

"Pääsin Oxfordissa haastatteluun, niihin ei kauhean moni pääse. Sinne on tuhansia hakijoita, ja noin 40 valittiin haastatteluun."

Haastatteluun päässeistä vain viidelle luvattiin paikka. Saloranta ei ollut heidän joukossaan.

"Ne olivat yllättyneitä ranskantaidostani, mutta valitettavasti oli vielä parempia hakijoita. Olin toki pettynyt. Mutta se on maailman paras yliopisto ja pääsin aika pitkälle."

Useimpiin englantilaisiin yliopistoihin ei ole erillisiä valintakokeita tai haastatteluita, kuten Oxfordissa ja Cambridgessa. Siksi loppukokeiden arvosanoilla ja niiden ennusteilla on valtava merkitys.

Saloranta on huippuoppilas. Manchesterin ja Leedsin yliopistoista hänelle on jo tarjottu paikkaa. Tämä tietenkin sillä edellytyksellä, että opettajien ennusteet arvosanoista toteutuvat.

Lontoolainen huippuyliopisto UCL tiedottaa valinnoistaan toukokuussa.

"Jos UCL tarjoaa paikkaa, niin harkitsen. Mutta nyt tuntuu siltä, että pidän välivuoden, hankin työkokemusta ja yritän ensi vuonna uudelleen Oxfordiin tai Cambridgeen."

Kesätöihin hän menee Pariisin Disneylandiin. Lontoossa olisi välivuodeksi töitä tiedossa.

Saloranta myöntää, etteivät Leeds ja Manchester hirveästi kiinnosta.

"Yliopistojen lukukausimaksut nousevat täällä tosi paljon lähivuosina. Onko järkeä maksaa niin paljon, jos kyse ei ole huippuyliopistosta. Mieluummin sitten Suomeen."

Vaikka Oxford jäisi haaveeksi, toukokuussa täysi-ikäiseksi tuleva Saskia Saloranta ei katuisi Englantiin muuttoa.

"Aluksi oli aika rankkaa olla perheestä erossa, mutta olen itsenäistynyt tosi paljon. Olen oppinut huolehtimaan ja ottamaan selvää asioista."

Hyväkäytöksisestä tytöstä huokuu myös terve itsetunto. Sitä englantilaiset yksityiskoulut osaavat oppilaisiinsa istuttaa.

Toisaalta nuoruuteen kuuluu myös epävarmuus. Saloranta on jo alkanut pohtia, josko seuraavan vuoden yliopistohaussa hän kokeilisi jotakin toista aineyhdistelmää.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.talous@sanoma.fi