Hammaslääkäriltä karkaa laulu

Tiina-Riitta Vuorjoki laulaa potilailleen. Hänen gynekologisedällään oli sama tapa.

Tavallisena työpäivänä hammaslääkäri Tiina-Riitta Vuorjoki polkee Tammisalosta Kallion terveyskeskukseen pyörällä. Mutta tänään Vuorjoki autoilee Hyvinkäälle kertomaan kollegoilleen uniapneahoidoista yhdessä ylilääkäri Antti Pihakarin kanssa. "Hammaslääkäri pystyy valmistamaan uniapnea- ja kuorsauspotilaalle suukojeen, joka parantaa unen laatua", Vuorjoki kertoo.

Se väistämätön kysymys on pakko esittää heti alkuun. Miksi haluat tonkia muiden suita?

"Tonkiminen on vain osa hoitoa. Halusin auttaa ihmisiä, mutta en päivystää öitä. Olin yksinhuoltajaperheestä ja halusin itselleni sellaisen ammatin, etten ole kenestäkään taloudellisesti riippuvainen."

Aviomies, hammaslääkäri Esa Ranta valitsi yksityisen, vaimo julkisen puolen. Vuorjoki viihtyy Kallion terveysasemalla.

"Ihana työ ja työkaverit, ja potilaat ovat mielenkiintoisia." Mutta potilaillahan on suu täynnä tavaraa ja sormia! Miten siinä seurustellaan? "Minulla ei ole sormet potilaan suussa kovinkaan kauan. Toimenpiteestä menee suurin osa siihen, että odotetaan puutumista ja levitetään instrumentteja."

Ja puhutaan mistä? "Työstä, tanssista, urheilusta, elokuvista, kirjoista. Potilas rentoutuu ja unohtaa olevansa hammaslääkärissä."

Vuorjoki laulaa lääkäreiden Medicanto-kuorossa, mutta työaikanakin  voi  päästä laulu.

"Laulan potilaalle useinkin. Lapset rauhoittuvat kuullessaan lastenlauluja. Jouluna meillä oli vanhempi dementoitunut herra ja aloimme hoitajan kanssa laulaa joululauluja. Yhtäkkiä herra alkoi laulaa mukana. Kollega tuli kurkistamaan naapurihuoneesta, että mitä täällä oikein tapahtuu."

Tapa kulkee suvussa. Gynekologisetä Arto Vuorjokea sanottiin laulavaksi lastenpäästäjäksi.

Entä julkisen hammashoidon kipupisteet?

"Omassa työssäni asiat ovat hyvin; kipu- ja uniapneapotilaat saavat hoidon kohtuuajassa. Näitä erikoisaloja ei ole monessa paikassa tarjolla. Mutta Helsingissä terveyskeskushammashoito on hyvin pirstoutunutta", hän sanoo.

"Hammashoidossa olisi hyvä olla pysyvä suhde potilaan ja lääkärin välillä, ja se ei toteudu täällä. Pelot eivät pääse lievittymään kun vastassa on aina uusi lääkäri."

Valtaosa Vuorjoen työstä on kirurgisia toimenpiteitä. Suun limakalvon sairaudet, patit, haavat, koepalat, hampaiden poistot. Lähteekö potilas koskaan lipettiin?

"Joskus. Olemme myös hoitajan kanssa juosseet päihtynyttä potilasta karkuun."

Asiakaskunta Kalliossa on monenkirjavaa ja kieliäkin pääsee puhumaan. "Englanti, ruotsi, vähän saksaa, ranskaa ja espanjaa. Venäjäksi osaan sanoa suu auki, suu kiinni, hengitä normaalisti, pikkuisen porataan, ottakaa rauhallisesti, nyt on valmista."

Hyvinkäältä Vuorjoen on tarkoitus suunnata Biomedicumiin kipuseminaariin. Mitä kivunhoito on käytännössä? "Tutkitaan onko potilaan kipujärjestelmässä jokin vika. Opetetaan kivunhallintaa ja itsensä hoitamista. Nuku hyvin, syö hyvin, ulkoile. Oikea lääkitys. Lähetetään kipuklinikalle, jossa kivunhoidon moniammatillinen osaaminen on huipussaan", Vuorjoki selostaa.

"Kaikkea kipua ei saa aina pois, mutta yritetään vähentää kipua sille tasolle, että sen kanssa oppii elämään. Tarvitaan myös hammaslääkärin näkemystä siitä, onko vika hampaassa vai tuleeko kipu muualta."

Luulisi, että asiakaspalvelutyö vie mehut, mutta illalla Vuorjoki suuntaa Comeback-ryhmän harjoituksiin. Hän tanssii yli 31-vuotiaiden naisten muodostelmatanssijoukkueessa, jota vetää Marco Bjurström.

"Oli ihanaa löytää ryhmä näin ihania naisia. Nauretaan, itketään ja saadaan voimaa toisistamme."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.tanaan@sanoma.fi