Hyttyset ihmisen asialla

Brasilia tuhoaa denguekuumetta levittäviä hyttysiä muuntogeenisillä hyttysillä.

Pilvittäin hyttysiä taistelee nyt ihmisen puolesta Brasiliassa. Ne ovat brittiläisen yhtiön kehittämiä muuntogeenisiä hyttysiä.

Niiden työnä on tappaa Juazeiron kaupungissa luonnonvaraiset hyttyset sukupuuttoon, että ne eivät levittäisi denguekuumetta.

Denguekuume on ilman hoitoa hengenvaarallinen virussairaus, johon kuolee arviolta 15 000 ihmistä vuosittain.

Muuntogeeniset koirashyttyset tappavat parittelemalla. Ne estävät kuumetta levittävien hyttysten lisääntymisen.

Tutkijat ovat lisänneet niiden perimään geenin, joka estää hyttysen naaraspuolisen jälkikasvun kehittymisen luonnossa aikuiseksi.

Hyttyskoetta tukee Brasilian hallitus, koska denguekuume on siellä paikoin yleinen.

"Se on yksi merkittävimmistä trooppisista sairauksista, jonka torjuminen on laiminlyöty", tutkija Luke Alphey Oxfordin yliopistosta sanoo HS:lle puhelimessa.

Hänen perustamansa yhtiö Oxitec kasvattaa hyttysiä denguekuumetta vastaan.

"Muita keinoja on vähän."

Alpheyn menetelmä kuulostaa teoriassa yksinkertaiselta.

Muuntogeeniset tappavasti lisääntyvät hyttyset kasvatetaan laboratoriossa.

Naaraat erotellaan koiraista, mikä on oma temppunsa. Se perustuu muun muassa siihen, että naaraat ovat painavampia.

Sitten vain päästetään muuntogeeniset koirashyttyset luontoon kilpailemaan luonnonvaraisista naaraista.

Juazeirossa päästettiin kuudessa viikossa noin 200 000 hyttystä yhdentoista hehtaarin tarkasti rajatulle alueelle.

Nyt odotellaan tuloksia.

Menetelmää kokeiltiin viime vuonna Caymansaarilla Karibianmerellä. Oxitec päästi ympäristöön yli kolme miljoonaa hyttystä. "Koirashyttysiä, nehän eivät pistä ihmisiä", Alphey korostaa.

Luonnonmukaisten hyttysten määrä väheni Alpheyn mukaan paikoittain jopa 80 prosenttia. Tulos riippui tosin siitä, tuliko lähistöltä luonnonvaraisia hyttysiä tilalle.

Muuntogeeniset hyttyset kuulostavat keinolta, jolla voi olla arvaamattomampia seurauksia kuin millään taudilla.

"Niistä ei ole harmia ihmisille tai ympäristölle. Ne tarvitsevat kasvatusaikana lääkettä ylipäätään kasvaakseen. Muuntogeenisillä hyttysillä ei ole erityistä vastustuskykyä antibiootteja ja kemikaaleja vastaan", Alphey sanoo.

Eikä Brasilian denguehyttysiä tarvitse Alpheyn mukaan sääliä, koska Aedes aegyptis on ihmisten mukana Afrikasta levinnyt vieraslaji.

"Se on yksi tuhansista hyttyslajeista eikä keskeinen tässä ekosysteemissä."

Hän lupaa muunnetun geenin katoavan ympäristössä parissa sukupolvessa – naaraathan katoavat.

Geenimuuntelua valvova brittiläinen järjestö Genewatch on arvostellut Oxitecia. Sen mukaan yhtiö kiirehtii hyttyskokeita talousvaikeuksiensa takia ja tyrkyttää niitä siksi kehitysmaille ilman perusteellisia kokeita.

Menetelmän heikkoutena on järjestön mukaan sekin, että muuntogeenisiä hyttysiä pitää päästää luontoon monta kertaa.

Keino arveluttaa myös Helsingin yliopiston alan tutkijaa Veijo Kaitalaa. Vieraslajien tuhoaminen on hänen mukaansa yleisesti hyväksyttyä, mutta geenimuuntelussa on arvaamattomat piirteensä.

Alphey kiistää arvostelun. Yhtiö korostaa Brasilian bioturvallisuutta valvovan viranomaisen hyväksyneen hyttyskokeilun. Kumppanina on muun muassa Sao Paulon yliopisto.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.ulkomaat@sanoma.fi