16.8.2011 3:00
"Tiivistäkää. Selkä suorassa. Saa hymyillä", komentaa valokuvaaja Annika Miettinen Hiidenkiven peruskoulun liki 70-päistä opettajakuntaa ryhmäkuvaan maanantaina.
Meneillään on viimeinen suunnittelupäivä ennen koulun alkua tiistaina, jolloin 773 oppilasta pelmahtaa Tapanilassa sijaitsevan Hiidiksen käytäville.
Hymy – ja hersyvä naurukin – irtoaa myös rehtori Kirsi Kaarelalta, vaikka hänellä on takanaan jo kaksi viikkoa täyttä työtä. Koulun oven hän avasi 1. elokuuta, jolloin kansliahenkilökuntakin aloitti.
Ohjelmassa on ollut muun muassa lukujärjestysten viimeistelyä, opettajien tapaamisia, suunnittelupäivän suunnittelua, terveystarkastusten valvontaa ja Helsingin opetusviraston seminaareja.
Helpotusta Helsingin toiseksi suurimman peruskoulun luotsaamiseen tuo jaettu johtajuus, jota nyt tosissaan ollaan ottamassa käyttöön.
Suunnittelupäivästäkin lohkaisee aimo annoksen konsultti Vesa Ristikankaan esitys tiimijohtamisesta, jonka hyötyjä ja esteitä opettajat puntaroivat – tietysti tiimeissä.
"Jos on hyvin toimivia nakkiryhmiä, ei niitä kannata hajottaa", joku kommentoi.
Nakkiryhmät ja – listat tarkoittavat retkiä ja muita "pakollisia" asioita, kun taas piknikit ovat enemmän koulun kehittämiseen liittyviä tehtäviä.
Jo viime viikolla Kaarela mietti neljän hengen johtoryhmässään, keitä opettajakunnasta kannattaisi ryhtyä värväämään laajennettuun johtoryhmään ja tiimien vetäjiksi.
Sitäkin selvitettiin, tarvitsevatko johtoryhmän jäsenet oman työtilan, puhelimen ja kannettavan tietokoneen.
"Meillä ei ole pieniä kopperoita tyhjinä", Kaarela sanoi.
"Minä löydän aina sopen jostakin", Marita Vainio vakuutti.
"Puhelin olisi kyllä kohtuullinen", Petteri Elo arvioi.
Maanantaina Kaarela esittelee suunnitelmaa, miten työt on määrä jakaa Ilppo Kivivuoren kanssa. Hän aloitti tänä syksynä virka-apulaisrehtorina, jolla on vain neljä tuntia opetusta viikossa.
Matematiikkaa alun perin opettanut Kaarela on ollut yli 20 vuotta rehtorina. Alkuaikoina oppilaita oli vain noin 300.
"Pienen ja ison koulun rehtorina oleminen on kaksi eri ammattia", Kaarela tunnustaa.
Hän arvostaa suuren koulun myötä tulevia voimavaroja ja mahdollisuutta vastuunjakoon. "Opettajayhteisökin alkaa tajuta, ettei yksi ihminen repeä joka paikkaan."
Kaikkein hauskinta Kaarelan mukaan on suunnitella ison porukan kanssa, mitä tehdään.
Varjopuolena on se, että oppilaista ei opi tuntemaan kuin "ääripäät" eli jotenkin erityisesti kunnostautuvat ja ne ongelmiin ajautuvat.
Mutta matematiikan opettajaksi Kaarela ei edes harkitse palaavansa, vaikka Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoi viime viikolla, että työnsä alle nääntyvät rehtorit jättävät työnsä.
FAKTAKymmenen suurinta peruskoulua 2010 16.8.2011
Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi