"Kaksikielinen koulu ei olisi hullumpi ajatus"

Ressun lukiolaiset ovat valmiit kokeilemaan kaksikielisyyttä päiväkodista lähtien.

Kaksikielinen koulu, jossa opiskeltaisiin suomeksi ja ruotsiksi? Ei hullumpi ajatus, ainakin sitä kannattaisi kokeilla, tuumaa ryhmä Helsingin Ressun lukiolaisia, jotka pohtivat asiaa koulun kirjastossa.

"Hämmästyttävää, ettei sellaista koulua ole jo perustettu, onhan kaksi kieltä rikkaus", sanoo Iiris Ikkelä.

Eveliina Arokivi kertoo pahoista lukihäiriöistä koulunkäynnin alussa. "Jos siinä olisi pitänyt vielä opiskella ruotsia, olisin varmaan joutunut aika suohon."

Nykyisin ruotsi on hänestä kivaa. Siksi häntä harmittaa jopa poliitikkojen tasolla jankutus pakkoruotsista ja kielen turhuudesta. "Niistä puheista saamme me opiskelijat eniten kärsiä."

Hänestä tuntuu, että ruotsin opetuksen ja osaamisen taso on kouluissa laskenut. Varsinkin yläasteella nuorissa herää kova vastarinta ruotsia kohtaan, ja opettajat katsovat läpi sormien.

Lukiossa asenteet muuttuvat, ja silloin harmittaa monien vanhempienkin vähättelevä asenne ruotsia kohtaan.

Johanna Aspholm on käynyt Saksalaista koulua ja kiittelee, että saksan osaaminen helpottaa ruotsin opintoja.

Muillakin on kielipäätä. Joel Laamanen selviytyi kaksivuotiaaksi thain kielellä, jonka hän vaihtoi suomeen ja ruotsiin Suomessa. Kouluksi valikoitui Saksalainen koulu.

"Saksa ei enää tuntunut opiskelulta, vaan se oli osa elämää", hän kuvailee, kun saksan osuus kasvoi opinnoissa vuosi vuodelta.

Suomalais-ruotsalainen koulu voisi rakentua samaan tapaan, nuoret pohtivat.

"Tai sitten koulussa olisi vapaaehtoinen kaksikielinen linja", kaavailee Iiris Ikkelä.

Pitäisi käydä yhteistä koulua, jotta pääsisi enemmän kosketuksiin. Seurustelu voisi alkaa jo päiväkodista, mutta sen jälkeen olisi hyvä jatkaa ala-asteella, koska jo siellä voi huomata kielteisiä asenteita ruotsia kohtaan, perustelee Axel Hackman.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kaupunki@sanoma.fi