Kalevala-sarjakuvasta tuli yllättävä menestys

Kristian Huitula on huomannut, että kansalliseepos tunnetaan huonosti.

Kristian Huitula kohtasi Kalevalan koulussa niin kuin useimmat muutkin. Mieleen jäi ala-asteelta Antero Vipunen, maanalainen tietäjä, jonka Väinämöinen herätti saadakseen loitsustaan puuttuvat sanat.

"Olen kuullut monilta koulun Kalevala-traumoista, mutta minua jäivät kiehtomaan sen myytit ja mystiikka. Meillä sitä ei koulussa päntättykään ulkoa niin kuin aiemmat ikäpolvet kai joutuivat tekemään", Huitula (s. 1973) muistelee.

Ilmankos Huitula tarttui Kalevalaan aikuisenakin. Opiskeluaikoina hän keksi takoa sen sarjakuvaksi.

"Kalevalassa on kaikkiaan yli 22 000 säettä. Niissä on paljon toistoa, joka ehkä vieraannuttaa monet."

Huitula luki Kalevalan moneen kertaan ja päätti, että sen voi sovittaa, kun karsii toistoa. Hän sovitti koko Kalevalan kahteen albumiin. Niiden teksti on alkuperäistä ja kaikki 50 runoa ovat mukana tiivistettyinä.

Piirroksissa Huitula otti suuria vapauksia, koska Kalevala ei sijoitu mihinkään tiettyyn historialliseen aikaan.

"Gallen-Kallela vaikutti väkisinkin ja rauta-aikaa on tietysti mukana. Siihen aikaan Suomessa asuttiin oikeasti alkeellisesti savutuvissa. Esimerkiksi Louhen linnaan otin mallia karjalaisista hirsirakennuksista. Luonto on tärkeässä roolissa."

Huitula on julkaissut myös kaksi albumia Oni Kudaki -sarjaa, joka sijoittuu 1500luvun Japaniin. Sen historiallinen ympäristö vaatii häneltä paljon enemmän perehtymistä kuin Kalevala.

Sarjakuvillaan Huitula haluaa olla eräänlainen nykyajan Antero Vipunen, joka välittää Kalevalan säkeiden taian uusille lukijoille.

"Olen huomannut, että Kalevala tunnetaan tosi huonosti. Vain kuuluisimmat kohtaukset ja henkilöt tiedetään. Harva tulee ajatelleeksi, että monet yhä käytössä olevat sanonnat ovat sieltä peräisin."

Huitula julkaisi vuosina 1998 ja 2000 ilmestyneet albuminsa omakustanteina. Niinpä ne eivät ole koskaan päätyneet alelaareihin. Kumpaakin on myyty tähän mennessä yli 5 000 kappaletta.

Vain isoimpia suosikkeja, kuten Viiviä ja Wagneria tai Fingerporia, myydään enemmän. Huitula ei koskaan edes tarjonnut Kalevalaansa millekään kustantamolle, vaan päätti julkaista albumit itse.

Kalevalaseura palkitsi Huitulan nuorena taiteilijana vuonna 2003.

"Hienointa olisi, jos sarjakuvani innostaisi ihmiset tarttumaan alkuteokseen. Iäkkäät naiset ovat olleet yllättävän iso kohderyhmä, vaikka he eivät yleensä lue sarjakuvia", Huitula sanoo.

Kalevala-sarjakuva julkaistiin Venäjällä vuonna 2003, ja Huitula kustansi siitä itse englanninkielisen laitoksen 2005. Myös virolaisesta versiosta on tehty sopimus.

Nyt sarjakuvat kiertävät näyttelynä Helsingin kirjastoissa.

Kalevala-sarjakuvanäyttely on Suutarilan kirjastossa 16. 3. saakka, Töölön kirjastossa 20. 3.–7. 4., Maunulan kirjastossa 11. 4.–4. 5. ja Tampereen pääkirjastossa 11. 3. saakka.

Ihmiset C 8

Kalevala on rankkaa luettavaa.

Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi