Kauneus on arvokkuutta

Jodi Bieberin valokuva ei vastannut odotuksia, vaan ylitti ne.

Kun valokuvaaja Jodi Bieber meni keväällä 2010 Afganistanissa turvakotiin kuvaamaan talebanmiehen silpomaa naista, hän kohtasi jotakin, mitä ei osannut odottaa.

Hän tiesi, että kuvauksen kohde Ayesha oli naitettu 12-vuotiaana ja että häntä oli pahoinpidelty vuosia. 18-vuotiaana hän yritti karata, mutta jäi kiinni. Kylän miehet langettivat rangaistuksen: aviomies leikkasi Ayeshalta nenän ja korvat samalla kun hänen veljensä piteli hänestä kiinni.

Kun siis Etelä-Afrikassa kasvanut, lähes kaiken nähnyt Bieber lähestyi kameroineen Ayeshaa, hän odotti kaikkea muuta paitsi tätä:

"Ayesha oli kaunis, enkä nyt tarkoita hänen piirteitään. Tarkoitan hänen omanarvontuntoaan, tyyntä arvokkuuttaan katsoessaan suoraan kameraan", Bieber, 44, kertoo helsinkiläishotellin sohvalla.

Valokuva päätyi Time-lehden kanteen ja voitti maailman arvostetuimman lehtikuvakilpailun, World Press Photo -palkinnon vuonna 2010.

Tiesikö Bieber jo Kabulin turvakodissa, että nyt tuli otettua voittajakuva?

"En todellakaan. Luulin epäonnistuneeni täydellisesti."

Time-lehti oli lähettänyt hänet Afganistaniin ottamaan henkilökuvia naisista, köyhistä ja rikkaista. Ayeshan odotettiin näyttävän pelokkaalta, alistetulta uhrilta.

"Ennakkokäsitys oli täydellisessä ristiriidassa todellisuuden kanssa", Bieber sanoo.

Yhtä kaikki Time-lehti käytti Ayeshan valokuvaa osana omaa sotapropagandaansa: Kuvan tekstissä vihjattiin, että näin käy, jos Yhdysvallat lähtee pois Afganistanista. Toiset taas syyttivät Bieberiä siitä, että hän oli "esineellistänyt" Ayeshan, tehnyt hänestä tahallaan kauniin.

"Kaikki tuntuivat käyttävän kuvaa omiin tarkoituksiinsa, eikä se tarkoitus ollut koskaan sama", Bieber huvittuu.

Bieberillä on työssään ainakin yksi tarkoitus: Kyseenalaistaa ja rikkoa ennakkoluuloja.

Hän kasvoi keskiluokkaisessa kodissa Johannesburgissa keskellä apartheidia.

Bieberin lapsuusmuistoihin kuuluu, miten poliisi kierteli keltaisella autollaan kyselemässä ihmisiltä henkilötodistuksia. "Tiesin aina, että tämä ei ole oikein."

Koulun jälkeen Bieber työskenteli mainostoimistossa. Valokuvauksesta hän innostui matkallaan Euroopassa ja Turkissa ja alkoi opiskella kuvaamista työn ohessa. Kun hänelle tarjottiin kuvaajan työtä aikakauslehdessä, hän vaihtoi ammattia.

Etelä-Afrikan todellisuudessa valinta oli rankka: "Jo kolmantena työpäivänäni kuvasin kuollutta ihmistä."

Nyt Bieber sanoo olevansa väsynyt väkivaltaan. Hän kuvaa mieluiten henkilökuvia.

"Kuvaustilanteessa on kiehtovaa tehdä yhteistyötä kuvattavan kanssa", hän perustelee.

Silti perheetön Bieber matkustaa ehkä enemmän kuin koskaan: tänä vuonna 15 maassa.

Suomalaiset kuvaajat tuntevat Bieberin sydämellisenä mutta tinkimättömänä ammattilaisena, joka ei suostu tekemään mitä tahansa. "Lehtimiesten on hyvä tiedostaa, miten suurta valtaa he käyttävät", hän sanoo.

Helsingissä Bieber on pitänyt kurssia tuleville ammattivalokuvaajille.

"Täällä on paljon hyviä kuvaajia, jotka näyttävät tuntevan hyvin valokuvauksen akateemisen perinteen. Itse haluan opettaa heille enemmän sellaista just do it -asennetta: Vähemmän puhetta, enemmän tekoja."

Itsensä alttiiksi paneminen on kuvaajalle tulevaisuudessa yhä tärkeämpää, sillä lehtikuvalta vaaditaan Bieberin mukaan enemmän persoonallista otetta.

"Kun teknisesti kaikki on mahdollista ja valokuvaajalla on käytössään lukemattomia julkaisukanavia, perinteinen reportaasi ei enää riitä. Päivä hiv-potilaan elämästä -tyylinen reportaasi on niin nähty."

Sen sijaan kuvan pitää olla sellainen, että kukaan muu ei olisi voinut ottaa sitä.

Esimerkkinä hän mainitsee chileläisten kaivosmiesten valokuvat vuoden takaisesta loukustaan.

Loppuvuonna Bieber suuntaa New Yorkiin, jossa hän tapaa jälleen Ayeshan.

Ayesha on saanut Yhdysvaltain viisumin. Hän opiskelee englantia ja odottaa pääsyä korjausleikkauksiin.

Bieber arvelee, että Ayesha ei itse tiedä, miten kuuluisa hän on. Mutta hän kulkee New Yorkin kaduilla paljastetuin kasvoin, ilman proteeseja.

Omanarvontunto on tallella.

Jodi Bieberin valokuvanäyttely Real Beauty – Aito kauneus 8. tammikuuta 2012 asti Oulun taidemuseossa, Kasarmintie 7. Avoinna ti–to, la–su klo 10–17, pe klo 12–19.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi