Kauppa lasten mittakaavassa

Helsingistä on puuttunut lastenkirjakauppa, mutta ei puutu enää.

Espoolaisen Nöykkiön päiväkodin Unikot-ryhmä istuu lattialla ja kuuntelee hievahtamatta, kun Meri Savonen lukee. Savosella on tonttulakki päässään, vaikka joulu on kaukana, mutta se ei haittaa.

Unikot tuntevat Savosen edellisenkin kirjan, joten he ovat osanneet odottaa uutta.

Lokakuun alussa avattu Suomen lastenkirjakauppa on tarkoitettu juuri tällaisia tilaisuuksia varten. Se on pieni, kodikas tila kahden kauppakeskuksen välimaastossa Simonkadulla.

Sisustusarkkitehti Maija Viitala on suunnitellut tilan niin, että kaikki on lasten korkeudella. Ikkunalla on muhkea lukutuoli, ympärillä sammalmätäs, ja sinne voi kävellä siltaa pitkin.

Uusi yrittäjä Matias Saarni on muuttanut Helsinkiin Turusta, jossa hän toimi aktiivisesti lastenkulttuurin parissa.

Kauppa ydinkeskustassa vaikuttaa uhkarohkealta idealta, mutta Saarni vakuuttaa, että homma on taloudellisesti hanskassa. Kampin kauppakeskuksen liepeillä vuokrat eivät ole läheskään niin korkeita kuin itse kauppakeskuksessa.

Saarni on opiskellut kasvatustieteitä ja erityispedagogiikkaa ja tuntee myös kustannusmaailmaa. Idea kaupasta sai pontta Tukholmasta, jossa on kolme lastenkirjoihin erikoistunutta myymälää.

Yritysideaan kuuluu myös verkkokirjakauppa, joka on vielä rakenteilla. Helsinkiin päädyttiin siksi, että suuri osa alasta, siis tekijät ja kustantamot, ovat täällä.

Kampin liikkeessä on jo nyt yli tuhat nimikettä, ja lisää on tulossa. Saarnin ja myymälän vetäjän Jonna Lehtisen yksi perusajatus on, että kaupasta saa muutakin kuin uusimpia kirjoja ja muillakin kuin suomen kielellä.

"Tavoitteena on Suomen laajin lastenkirjavalikoima", Saarni sanoo.

Tähän on vielä matkaa – esimerkiksi Helsingin Akateemisessa kirjakaupassa on 6 000 lastenkirjanimikettä.

Vaan kuka tekee ostopäätökset?

"Useinhan se menee niin, että lapsi ihastuu kirjaan ja aikuinen heltyy", Saarni tietää. Niinpä, muille kaupallisille houkutuksille voi vielä sanoa ei, mutta ei lapsen himoitsemalle kirjalle. Huono omatuntohan siitä seuraa.

Lastenkirjakauppa ei ainoastaan laita kirjoja esille. "Tämä on asiantuntijakauppa", Saarni ja Lehtinen sanovat.

Se tarkoittaa sitä, että myös kirja-ala voi hyödyntää kaupan olemassaoloa. "Voisimme esimerkiksi tilata täältä kirjapaketteja koulukirjastoille", Saarni kaavailee.

Lastenkirjoissa on sama ongelma kuin muissakin, eli vanhempia teoksia on vaikea löytää. Kaupan asiantuntijuudesta on siis iloa myös ihan tavallisille vanhemmille, jotka etsivät sopivia kirjoja omille lapsilleen. Lisäksi kauppaan on suunnitteilla divarinurkka.

Lastenkirjoille on muutenkin luvassa uudenlaista näkyvyyttä Helsingissä lähivuosina. Kun Annantalon remontti valmistuu, sinne avataan kirjakahvila. Annantalo on sopivasti Lastenkirjakaupan lähellä, joten yhteistyökuvioita on jo suunniteltu.

Myös Lastenkirjallisuustalohanke on vireillä, ja jos kaikki etenee toivotusti, se saadaan kaupunkiin parin vuoden kuluttua. Matias Saarni kokeili kauppansa kanssa viime talvena talon pilottiprojektissa Kalliossa. Jos talosta tulee pysyvä, hän voisi perustaa sinne pienen sivuliikkeen.

Muitakin yhteistyökuvioita syntyy kuin itsestään. Kuvittajat ry on alkanut pyörittää lastenkirjakaupassa pienimuotoista näyttelytoimintaa. Kuvittajat tuovat sinne töitään, ja niitä saa myös ostaa.

Ensimmäisen näyttelyn on pystyttänyt Sari Airola, joka on myös maalannut seinälle teoksen nimeltä Lumottu lehmus.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi