Kiinalaiskoulussa on vain yksi oikea vastaus

Arvostelusta huolimatta Shanghai menestyi parhaiten Pisa-vertailussa.

PEKING. 17-vuotias pekingiläinen Wang Xiaozhou tietää hyvin, ettei Kiinassa menestystä saa ilman kovaa työtä.

Koulupäiviensä jälkeen nuori opiskelee kotonaan arkisin kolmisen tuntia ja viikonloppuisin 6-8 tuntia päivässä.

"Ei se oikeastaan tunnu paljolta, sillä kaikki muutkin kaverini opiskelevat kovasti", Wang sanoo.

"Kilpailu hyvistä paikoista on kovaa. Se tuo tietysti paineita."

Kiinan koulutusjärjestelmä nousi viime vuonna kansainväliseen julkisuuteen, kun Shanghai nousi ykkössijalle talousjärjestö OECD:n tekemässä Pisa-vertailussa.

Kiina oli tutkimuksessa mukana ensimmäistä kertaa. Kiinalaiset olivat kärkisijalla niin lukutaidossa kuin matematiikassa ja luonnontieteissäkin.

Arvostetun pekingiläiskoulu numero 4:n rehtori Liu Changming arvioi, etteivät kaikki koulut Kiinassa suinkaan yllä Shanghain tasolle.

"Olen kuitenkin varma, että esimerkiksi meidän koulumme olisi menestynyt vertailussa yhtä hyvin", Liu uskoo.

Rehtorin mukaan Kiinassa luonnontieteet ja matematiikka on katsottu tärkeiksi maan kehityksen kannalta.

"Koulutuksen arvostaminen liittyy myös kiinalaiseen kulttuuriin. Lasten vanhemmat ottavat opiskelun hyvin vakavasti", Liu sanoo.

Kiinalaista koulutusjärjestelmää on myös arvosteltu.

Opetusmallia on muun muassa pidetty autoritäärisenä, sillä opettajan sanomisia ei saa kyseenalaistaa. Kysymyksiin on vain yksi oikea vastaus, eikä luovuudelle ole annettu tilaa.

Arvostelua on esittänyt muun muassa Kiinan entinen pääministeri Zhu Rongji. Hän arvioi huhtikuussa, että suunnitelmat koulutusjärjestelmän uudistamisesta ovat "täynnä tyhjää puhetta ja hölynpölyä".

Kyse on myös kansantalouden tulevaisuudesta. Teknologinen kehitys vaatii kiinalaisilta luovuutta.

"Kiinan kasvu voidaan taata vain, jos meillä on itsenäisesti ja kriittisesti ajatteleva, innovatiivinen sukupolvi. Tähän ei kuitenkaan päästä, jos kansalaisista koulitaan vain testeissä pärjääviä koneita", arvioi varapäätoimittaja Chen Weihua China Daily -lehdessä.

Arvostelijoihin liittyy myös 21. Vuosisadan koulutustutkimusinstituutin johtaja Yang Dongping.

"Shanghai ei todellakaan edusta koko Kiinaa. Shanghaita voisi verrata Eurooppaan ja Kiinan maaseutua Afrikkaan. Shanghai ja Kiinan maaseutu ovat kuin kaksi eri maailmaa", Yang sanoo.

Maaseudulla – missä asuu edelleen puolet kiinalaisista – on pulaa muun muassa pätevistä opettajista. Luokkakoot saattavat olla jopa yli sata oppilasta opettajaa kohden.

Yang pitää ongelmallisena myös opetuskulttuuria, joka perustuu asioiden muistamiseen ulkoa. Kritiikkiä ei kouluissa hyväksytä, Yang sanoo.

Opetus on lisäksi poliittisesti värittynyttä. Kiinaa johtava kommunistinen puolue päättää kouluissa opetettavasta poliittisesta totuudesta eikä koululaitoksilla ole akateemista vapautta.

Saksalaisfilosofi Karl Marxin teoriat ja sosialismin saavutukset tehdään hyvin selväksi kaikille oppilaille.

"Tämän mahdollinen muuttaminen riippuu Kiinan poliittisen järjestelmän kehityksestä", Yang sanoo.

"Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin onhan se politiikka toisinaan aika tylsää", 17-vuotias Wang arvioi.

Vaikka Wang pitää pekingiläisestä koulustaan, pyrkii hän jatkamaan opiskelujaan Yhdysvalloissa.

"Uskomme vanhempieni kanssa, että on parempi opiskella Yhdysvalloissa. Saan Yhdysvalloista lisää kokemusta ja siellä olosuhteet ovat toisenlaiset", kiinalaisnuori muotoilee.

Helsingin Sanomat | hs.ulkomaat@sanoma.fi