Valtaosa vanhemmista rajoittaisi maahanmuuttajien osuutta luokissa

Kiintiöt saavat kannatusta

Myllypuron yläasteen oppilaiden mielestä ratkaisevaa on koulun ilmapiiri.

Chào mùng! Dobro došao! Soo dhawoow! Myllypuron yläasteen aulassa toivotetaan tervetulleeksi 23 eri kielellä – yhtä monella kuin koulun oppilaat puhuvat äidinkielenään. Koulun 230 oppilaasta neljännes on maahanmuuttajia.

Kahdeksasluokkalaisten Sonja Leikaksen, 14, ja Yididia Teferan, 15, mielestä Myllypuron koulu on yksi koulu muiden joukossa. Heidän mielestään parasta koulussa on avoin ilmapiiri.

He uskovat, että koska koulussa on paljon maahanmuuttajia, syrjintää tai kiusaamista esiintyy myös vähemmän.

"Täällä on hyvä ja turvallinen olla. Koskaan ei ole ollut sellaista tunnetta, että pelottaisi tulla kouluun", Leikas sanoo.

Enemmistö pääkaupunkiseudulla asuvista peruskouluikäisten lasten vanhemmista haluaisi kuitenkin rajoituksia maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määriin, ilmenee Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämästä mielipidemittauksesta.

Kyselyyn vastanneista 57 prosenttia haluaisi maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrälle kiintiöt. Kiintiöitä vastustaa vain 28 prosenttia vastaajista.

Vajaa puolet vastaajista uskoo myös, että maahanmuuttajalasten suomen oppiminen vaikeutuu, jos kouluissa on liikaa muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia.

Koulutustaso vaikuttaa vastauksiin: kiintiötä puoltavat eniten ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevat ja vastaajat, joilla on ammatillinen tutkinto. Naisten ja miesten mielipiteissä ei kyselyn mukaan ole suuria eroja, kuten ei myöskään eri-ikäisten vastaajien välillä.

HS selvitti asiaa viimeksi kyselyssä tammikuussa. Silloin kyselyä ei ollut kohdistettu erityisesti koululaisten vanhemmille, vaan vastaajat edustivat koko väestöä. Vastaajista rajoituksia kannatti vain joka kolmas.

Opettaja-lehti puolestaan on tutkinut opettajien suhtautumista maahanmuuttajakiintiöihin. Lehden viime tammikuussa teettämän tutkimuksen mukaan 41 prosenttia opettajista kannatti niitä.

Kiintiöiden asettaminen maahanmuuttajaoppilaiden määrälle rikkoisi peruskoululaissa asetettua lähikouluperiaatetta, opetuspäällikkö Marjo Kyllönen Helsingin opetusvirastosta sanoo.

"Sen mukaan jokaisella oppilaalla on oikeus käydä koulua lähikoulussaan. Jos oppilaita alettaisiin kiintiöidä esimerkiksi kansallisuuden tai kielen mukaan, se rikkoisi oppilaiden yhdenvertaisuutta", Kyllönen sanoo.

Se, että koulun oppilaista monella on maahanmuuttajatausta, tuntuu kiinnostavan enemmän muita kuin oppilaita itseään, Myllypuron koulun rehtori Pertti Tossavainen kertoo.

"Nuoret ovat aina nuoria kansallisuudesta riippumatta", hän sanoo. Nuoret itse eivät tee eroa maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä.

Tossavainen muistuttaa, että koulun tehtävä on myös edistää tasa-arvoisuutta ja suvaitsevaisuutta.

"Monikulttuurisuus tulisi nähdä enemmän vahvuutena kuin uhkana. Meillä tämä on jopa helpompaa kuin monessa muussa koulussa, sillä oppilaat ja opettajat ovat lähtökohtaisesti tottuneet työskentelemään monikulttuurisessa ympäristössä", hän sanoo.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kaupunki@sanoma.fi