21.4.2012 3:00
Ortodoksinen kirkko on vahvistanut asemaansa Venäjällä Neuvostoliiton romahdettua vähän yli 20 vuotta sitten. Monen silmissä siitä on tullut yksi venäläisyyden synonyymeistä. Kirkko on myös Venäjän vahvin moraalinen auktoriteetti, vaikka maa on varsin maallistunut.
Mutta moraalista huolehtimisen ja sanoman välittämisen lisäksi kirkolla on toinenkin puoli.
Se on vanha instituutio, korporaatio, jonka on suojeltava etujaan.
Kirkon ja vallanpitäjien likeinen suhde hyödyttää molempia, vaikka virallisesti kirkko ja valtio ovatkin erossa toisistaan. Venäjä on monikulttuurinen ja moniuskonnollinen valtio.
Vallanpitäjät tarvitsevat venäläisten tärkeänä pitämän instituution tukea. Kirkko taas on loppujen lopuksi riippuvainen maallisten vallanpitäjien päätöksistä, vaikka sillä onkin vauras maine. Maallinen valta päättää kirkon taloudellisista etuoikeuksista.
Venäjän kirkon johtajaa, patriarkka Kirilliä pidetään taitavana poliitikkona, joka valittiin niin sanottuna liberaalina ehdokkaana tehtäväänsä vuonna 2009. Hän onkin vahvistanut kirkon asemaa.
Kirkko onkin viime aikoina saanut läpi tavoitteitaan. Yksi niistä on laki, joka mahdollistaa kommunistien kirkolta kansallistaman omaisuuden palauttamisen.
Uskonnon kouluopetuksen lisäksi kirkko on lobannut sotilaspappijärjestelmää ja ajanut aborttilain kiristämistä.
Osa kirkonmiehistä on tukenut lainsäädäntöä, joka rajoittaa homojen oikeuksia.
Uskonto tulee Venäjän kouluihin 21.4.2012
Helsingin Sanomat | hs.ulkomaat@sanoma.fi