lauantai 26.5.2012 | Minna, Vilma  Onnittele e-kortilla

Kiva koulu -ohjelma tepsi kiusaamiseen

Espoon Karamzinin koulu palkittiin hyvistä saavutuksista.

14.9.2011 3:00

Pekka Elomaa

"Meidän koulussa ei saa kiusata", kertoo Karamzinin koulun neljättä luokkaa käyvä Eelis Kärhä, 9.

Kärhä tietää mistä puhuu, sillä Espoon Karamzinin koulu palkittiin eilen kiusaamisen vastaisesta työstä. Yhteinen palkintodiplomi aseteltiin aamun juhlatilaisuuden jälkeen käytävän vitriiniin näytille.

"Oppilaat ja opettajat ovat yhdessä tehneet kaikenlaista, jotta kiusaaminen loppuisi. Yleensä mennään itse väliin tai kerrotaan opettajalle, jos huomataan että kiusaamista tapahtuu", Kärhä sanoo.

Oppilaiden mielestä kiusaamisen väheneminen johtuu myös siitä, että kiusaaminen on nykyään niin noloa. Sitä se on varsinkin, jos tieto menee opettajalle tai omille vanhemmille.

"Luokan seinällä on yhteiset säännöt. Niissä sanotaan, että erilaisuus on rikkaus ja ketään ei jätetä ulkopuolelle", muistelee neljäsluokkalainen Kärhä.

Kiva koulu on Turun yliopiston kehittämä ohjelma, joka tähtää koulukiusaamisen vähentämiseen. Karamzinin koulu on ollut mukana ohjelman kokeiluvaiheesta, eli syksystä 2008 saakka.

"Kaikki täytyy ottaa huomioon eikä ketään saa aliarvioida. Myös aikuisten pitää puuttua kiusaamiseen", sanoo neljäsluokkalainen Riikka Tammiaro, 9.

Erityisesti näissä asioissa on Tammiaron mielestä Karamzinin koulussa onnistuttu.

Oppilaille tehdyn kyselyn mukaan kiusattujen osuus väheni heti kokeiluvuonna 67 prosenttia. Lapset kertovat myös huomanneensa, että koulun ilmapiiri on muuttunut. "Nykyään kukaan ei uskalla kiusata", kertoo Kärhän ja Tammiaron luokkatoveri Jonna Willberg, 9.

Karamzinin koulussa toimii kaksi opettajien Kiva-tiimiä ja ohjelmaan kuuluvia oppitunteja pidetään säännöllisesti.

"Tunneilla opetetaan, että ketään ei saa kiusata", Willberg kertoo.

"Siellä on pelattu esimerkiksi tietokonepeliä, jossa virtuaalihahmot kutsuvat toisiaan mukaan leikkiin", sanoo Tammiaro.

Kiva-tiimien opettajat käyttävät kiusaamistapausten selvittämisessä niin kutsuttua yhteisen huolen menetelmää. Siinä kiusaaja patistetaan miettimään, mitä hän voisi tehdä, jotta kiusatun olo paranisi.

"Eräs ekaluokkalainen töni ja nimitteli toista oppilasta, mutta kiisti ensin kiusanneensa. Pohdimme sen jälkeen yhdessä, mitä voisimme tehdä kiusatun olon parantamiseksi. Keskustelun päätteeksi oppilas sanoi itse, että voisin pyytää anteeksi", kertoo 4.luokan opettaja ja Kiva-tiimin jäsen Kirsi Päivärinta.

Helsingin Sanomat | hs.kaupunki@sanoma.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.