26.8.2011 3:00
Kotimaisella elokuvalla on menossa ennätysvuosi: pitkien elokuvien ensi-iltoja on elokuvateattereissa 30.
Vastaavaan on pystytty vain elokuvan kultakaudella. Tilastojen mukaan aiempi huippu on vuodelta 1955, jolloin kotimaisia ensi-iltoja oli myös 30, joukossa Edvin Laineen Tuntematon sotilas. Yhteensä 30 ensi-iltaa oli myös 1952.
Vuosina 1954 ja 1986 ensi-iltoja oli 29 kappaletta.
Historiallista sumaa puretaan valkokankailla nyt, kun kotimaisia ensi-iltoja on peräperää. Tänään perjantaina alkaa putki, jolloin kymmenessä viikossa nähdään kymmenen kotimaista ensi-iltaa.
Finnkinon ohjelmistopäällikön Toni Lähteisen mukaan kotimaisen kynnys päästä valkokankaalle on ulkomaista tuotetta matalampi.
"Kotimainen elokuva kerää keskimääräistä paremmin katsojia", Lähteinen sanoo.
Tauno Palon ja Ansa Ikosen aikojen ennätyksen lyöminen on myös lähellä, vain kahden minuutin päässä.
Ensi-iltoja olisi vuonna 2011 jopa 31 kappaletta, jos Ella ja Aleksi laskettaisiin mukaan.
Lastenanimaation ensi-ilta on ensi kuussa ja valmistus kesken. Tällä haavaa elokuva on 50-minuuttinen eikä se tuottajan mukaan pitene valmistuksen loppuvaiheessa tarvittavaa kahta minuuttia. Pitkän erottaa lyhyestä elokuvasta 52 minuutin kesto. Näin on muun muassa Jussi-palkinnon säännöissä.
Useat syyt ovat johtaneet ensi-iltaennätykseen. Tekijöiden usko on kasvanut menestysten jälkeen, ja ala on saanut lisärahaa. Merkittäviä ovat elvytysmiljoonat, joiden tuoma lisä näkyy nyt. Säätiö myös rahoittaa nykyään pieniä ja halpoja aikalaiselokuvia. Ohjelmisto on myös osin sattumaa: Kahden Vareksen piti alun perin tulla ulos dvd:llä ja Maagisen kristallin valmistua 2010.
Dokumenttien vuotuinen määrä on noussut nyt jo kahdeksaan, kiitos kinojen digitalisoinnin.
"Esimerkiksi Tuntematon emäntä ei olisi kerännyt 20 000 katsojaa ilman digitaalisia esityskopioita. Eikä sitä olisi näytetty sadalla paikkakunnalla", sanoo teatterinhoitaja Juha Elomäki elokuvaa levittävästä Pekistä.
Ennätys kuitenkin puhuttaa alaa. Tuottajaliiton puheenjohtajan Jarkko Hentulan mukaan asialla on kaksi puolta.
"On mahtavaa, että useammat pääsevät tekemään elokuvia, tulee variaatiota ja sitä kautta kotimaisen rikkaus kasvaa", Hentula sanoo.
"Yhtä relevanttia on sanoa, että tekemällä paljon vesitetään kotimaisen elokuvan markkina-arvoa. Elokuvat syövät toisiaan", Hentula sanoo.
Viime vuonna kotimaisia ensi-iltoja oli 23 ja katsojia huimat yli kaksi miljoonaa. Vain optimistisimmat uskovat 1,5 miljoonaan katsojaan kotimaiselle elokuvalle 2011.
Hentulan mukaan tuottajaliitossa monet pitävät ensi-iltojen määrän kasvua järjettömänä. Lukumäärää ei kritisoida, vaan elokuvien keskimääräisen budjetin suuruutta.
"Jos budjetit laskevat, niin katsojan silmässä ero kilpailijaan, amerikkalaiseen elokuvaan, kasvaa", Hentula sanoo.
Jotkut myös pelkäävät, että halpikset vain lisäävät puoli-ilmaista työtä alalla.
Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi