Keinutien ala-asteen 532 oppilasta puhuvat yhteensä 22:ta äidinkieltä

Koulu vailla yhtään Virtasta

Itä-Helsingissä vain harva hylkää lähikoulun maahanmuuttajien määrän takia, uskoo rehtori Timo Mustonen.

Somali, suomi, urdu, suomi, suomi, suomi, somali, suomi, suomi, persia, venäjä, somali.

Tältä näyttää ensimmäinen tusina listalla Keinutien ala-asteen ekaluokkalaisten äidinkielistä Helsingin Kontulassa.

Kyllä, kyseessä on juuri sellainen koulu, jonka oppilaista joka neljännellä on maahanmuuttajatausta ja jossa ei opiskele yhtään Virtasta.

Sellainen koulu, joka ei enää kelpaa kaikille.

HS kertoi viikko sitten (HS 1. 5.), että osa pääkaupunkiseudun vanhemmista on alkanut karsastaa kouluja, joissa on paljon maahanmuuttajia.

Vanhemmat pelkäävät huonosti suomea osaavien oppilaiden vievän opettajan ajan sillä seurauksella, että oman lapsen oppiminen kärsii.

"Tavallaan ymmärrän, koska eiväthän he tiedä, millaista koulun arki on", sanoo Keinutiellä viidettä luokkaa opettava Arja Rasilainen.

No, millaista? Mennään katsomaan.

"Miksi Kaaba on muslimeille tärkeä?"

Islamin opettaja Abdelhaï Azzouzi heijastaa valkokankaalle kuvan moskeijasta.

Koska sen suuntaan rukoillaan, viides–kuudesluokkalaiset oppilaat tietävät. Toisella puolen käytävää viidesluokkalaiset etsivät Raamatusta Saarnaajan kirjan, jossa kerrotaan tuonelasta.

Eri uskontojen tunnit pidetään samaan aikaan. Se helpottaa palapeliä, jossa myös S2- eli suomi toisena kielenä -tunneille ja kotikielen opetukselle on löydettävä kolot lukujärjestyksiin.

Keinutien 532 oppilaalla on yhteensä 22 äidinkieltä. Kuudesluokkalaiset Hamida Asir ja Ayaan Moge haluaisivat opiskella somalia enemmän kuin kaksi tuntia viikossa.

"Oma kieli unohtuu", Ayaan Moge pelkää.

Muilla oppitunneilla käytetään suomea, ja suositus on, että sitä puhuttaisiin myös välitunneilla. Monessa muussakin asiassa koulu toimii enemmistön ehdoilla. Suvivirrestä ei ole luovuttu.

"Linjaan on oltu tyytyväisiä. Opettajan kanssa voi neuvotella, jos huoltaja ei halua, että lapsi osallistuu johonkin", sanoo rehtori Timo Mustonen.

Musiikinluokan ovesta kaikuu Uusmaalaisten laulu. Viidesluokkalaiset treenaavat hiekkakentällä pesäpallokoppeja – osa huivi päässä.

Kentän toisella puolella on Nallin sivukoulu, jota käy noin sata Keinutien oppilasta. Tokaluokkalaisia opettava Miikka Särkiniemi ei allekirjoita väitettä huomion keskittymisestä maahanmuuttajaoppilaisiin.

"Kielitaidossa on toki valtavia eroja. Yritän mennä valtavirran mukana ja toivon, että kaikille jää jotain käteen."

Enemmän hän on huolissaan siitä, että erityisopettajien aikaa kuluu S2-ryhmien tasoerojen paikkaamiseen.

Koulu saa kaupungilta "positiivisen diskriminaation tukea", johon vaikuttavat vanhempien koulutus- ja tulotaso sekä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus.

Tukea on käytetty lisäopettajien ja kouluavustajien palkkaamiseen. Osa maahanmuuttajaoppilaista aloittaa koulun valmistavalla luokalla.

Keinutien ala-aste on lähikoulu Kurkimäen, Kivikon ja Keinutien ympäristön lapsille. Heistä noin yhdeksän kymmenestä valitsee Keinutien koulun.

"Niistä, jotka eivät tule, joku menee suomalais-venäläiseen kouluun, joku kielikylpyyn, joku kristilliseen kouluun", rehtori Mustonen listaa.

Hän ei pidä koulujen valikointia maahanmuuttajien määrän mukaan suurena uhkana ainakaan Itä-Helsingissä, missä käytännössä kaikki koulut ovat monikulttuurisia.

"Eniten painaa se, miten vanhemmat luottavat koulun hoitavan perustehtävänsä", Mustonen uskoo.

Päivi Räisäsen tytär käy Keinutien koulua.

"Jos hän olisi nyt aloittamassa koulun, harkitsisin ehkä uudelleen", Räisänen sanoo. Hänen mukaansa koulu on rauhaton ja syy on osin maahanmuuttajien määrässä.

Vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Jani Rautiainen on tyytyväisempi. Hänen tyttärensä käy Nallia.

"Meillä ei ole moitittavaa. On vain plussaa, että ympäristö on monikulttuurinen."

Kysytäänpä vielä oppilailta. Millaista Keinutiellä on?

"Ketään ei kiusata eikä jätetä yksin", kertoo neljäsluokkalainen Joonis Mohamed.

"Me pidetään tasa-arvoa eri kulttuurien kanssa", vakuuttaa viidesluokkalainen Benjamin Rosenberg.

Sen lisäksi koulussa on hauskaa, siistiä, paljon kavereita ja parhaat opettajat. Ruoka on hyvää, paitsi ei aina. Välillä jotkut tappelevat ja pissaavat vessan lattialle.

Ei sen ihmeellisempää.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kaupunki@sanoma.fi