Kreikan lapset koulutielle reput tyhjinä

Rehtori Jannis Koufopoulosilta puuttuvat oppikirjat, pysyvä lukujärjestys ja neljä opettajaa.

Ateena. Kun Kreikan koulut alkoivat tällä viikolla keskellä talouden epätoivoa, oppilaiden ja vanhempien puheissa alkoi pian kiertää upouusi vitsi:

Ugandalainen lapsi valittaa äidilleen, ettei häntä huvita opiskella. Äiti suuttuu ja toruu lastaan: "Et saisi valittaa. Kreikassa lapsilla ei ole edes kirjoja."

Vitsi olisi hauska, jos se ei olisi totta. Kreikkalaisilta oppilailta puuttuu yhä valtaosa oppikirjoista, vaikka ensimmäiset tunnit pidettiin maanantaina.

Kallithean 200 oppilaan alakoulussa Ateenassa kirjoista puuttuu yhdeksän kymmenestä.

"Olemme opiskelleet vain kreikkaa ja matematiikkaa. Kirjoitamme vihkoihin", viidennen luokan oppilas Evelina kertoo. Hänen äitinsä ei halua tytön kertovan sukunimeään.

Evelinan pikkusisko Christina kuuntelee vieressä. Hänelle kirjattomat koulupäivät ovat olleet koko opintien ensimmäiset.

Rehtori Jannis Koufopoulos aloitti koulussa tänä syksynä. Selvästikin asialleen omistautunut koulunjohtaja näyttää epäröivän, pitäisikö hänen itkeä vai nauraa.

"Opetusministeriö lupasi lähettää meille kirjat cd-levyillä. Mutta miten me niitä näyttäisimme lapsille? Tulostaminenkin on kallista. Saimme hädin tuskin hankittua vihkot ja kynät."

Rehtori Koufopoulos yrittää selittää nolon alun syitä, vaikka aivan yksinkertaista se ei ole. Kirjat puuttuvat, koska Kreikan julkisia hankintoja valvova tuomioistuin ei ole antanut hyväksyvää päätöstä painopaperin tarjouskilpailusta. Kirjat painaa valtion yritys.

To Paron -lehden mukaan päätöksen viivästyminen taas johtuu opetushallinnon korruptiosta. Lehti oli selvittänyt, että papereista on pitkään maksettu ylihintaa ilman todellista tarjousten kilpailuttamista. Ylihinta on epäilyjen mukaan jaettu paperin myyvän yrityksen ja viranomaisten kesken.

Rehtori pitää selitystä täysin mahdollisena.

Puuttuvat kirjat eivät kuitenkaan ole Koufopouloksen ainoa murhe.

Kirjojen lisäksi häneltä puuttuu vielä neljä opettajaa vieraista kielistä ja tietojenkäsittelystä. Siksi käytävät kumisevat jo tyhjyyttään, vaikka kello on vasta puoli kaksi iltapäivällä.

"Kreikassa on jäänyt tänä vuonna eläkkeelle 6 000 opettajaa. Tilalle on palkattu 600", hän selittää.

Vararikon partaalla oleva ja ylivelkaantunut Kreikan valtio säästää pysyäkseen sen velkojien asettamissa tavoitteissa. Jos EU-komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston muodostama kolmikko ei suostu maksamaan keväällä 2010 sovitun apupaketin kuudetta erää, valtiolta loppuvat rahat.

Koufopouloksen oma palkka on pudonnut kriisin aikana 2 800 eurosta alle 1 500 euroon.

Valtion ollessa täydellisen epävarmuuden tilassa edes opettajien tai opetettavien aineiden lukumäärästä ei saada päätöksiä. Pysyvää lukujärjestystä ei ole.

Koufopoulosta tapaamaan tullut saksanopettaja Sofia Kontomitrou opetti ennen hänen koulussaan. Nyt hänellä ei ole töitä.

Samalla kun Kreikka taistelee paikastaan Euroopassa, valtio on päättänyt säästösyistä vähentää ranskan ja saksan opetusta.

"Onko Kreikan oppilaiden tärkeämpää osata tässä tilanteessa muinaiskreikkaa kuin Euroopan suurimpien maiden kieliä?" Kontomitrou kysyy.

"Elän päivästä päivään. Haluaisin herätä jo tästä painajaisesta", hän lisää.

Kontomitrou asui Saksassa 13-vuotiaasta lukion loppuun. Siellä hän näki, kuinka kirjoja kierrätettiin ikäryhmältä toiselle Suomen koulujen tapaan.

Miksi tätä ei tehdä nyt Kreikassa?

Kontomitroun mukaan syitä on kaksi: Ensiksikin tekstikirjat on suunniteltu niin, että oppilaat myös kirjoittavat niihin. Toinen syy on vähemmän ymmärrettävä.

"Kun oppilaat lopettavat kouluvuoden kesäkuussa, moni heistä polttaa tai repii kirjansa. Se on sellainen hirveä maan tapa. Kaduilla näkyy oppikirjojen raatoja", Kontomitrou kuvaa.

Hänen mielestään tästä tavasta voitaisiin nyt luopua.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.talous@sanoma.fi