Kuopiolainen isä rahoitti koulurauhaa

"Kouluista puuttuu johtajuus", yrittäjä Saku Sopanen sanoo.

Kuopiolainen Kalevalan koulu aloittaa maanantaina turvaluokkakokeilun. Oppituntia häiritsevä oppilas siirretään turvaluokkaan, jossa tehtävään palkattu siviilipalvelusmies valvoo häntä, juttelee ja kysyy, mikä mättää. Opettaja ja muut oppilaat saavat työrauhan.

Koululla ei olisi tähän varaa, mutta kuopiolainen yrittäjä ja kahden lapsen isä Saku Sopanen lahjoitti 10 000 euroa turvaluokan aloittamiseen.

"Päättäjät vain hokevat, että ei ole rahaa. No ei sitä ole minullakaan, mutta minua alkoi ärsyttää tämä aikuisten pelleily", Sopanen kertoo.

Sopasella on kuudesluokkalainen tytär, joka on kiltti ja rauhallinen ja kärsii luokkansa vauhdikkaiden poikien touhuista. Hänellä on myös seitsemäsluokkalainen poika, joka on järjestänyt koulussaan liikaa vauhtia. Lapset eivät käy Kalevalan koulua.

"Ei poikani ole ilkeä, mutta läpättää vähän liikaa."

Pojan touhuja selviteltäessä Sopanen on törmännyt itselleen outoon maailmaan.

"Koulussa asiat eivät toimi kuten muualla yhteiskunnassa. Yleensä riidassa on kaksi osapuolta, mutta ei koulussa."

Sopanen sanoo aina myöntäneensä, että hänen poikansa on käyttäytynyt huonosti. Hän on kuitenkin jäänyt vaille vastausta kysyessään, mitä aikuinen eli opettaja teki siinä tilanteessa.

Hän ihmettelee, miksi rehtorit eivät puutu opettajien toimintaan ja neuvo, miten vaikeat tilanteet pitää hoitaa.

"Kouluissa itketään, että opettajalla ei ole auktoriteettia. No miksi ei ole? Koska ei ole johtajuutta."

Sopanen muistuttaa, että aikuisen pitää olla se viisas.

"Jos aikuinen lähtee valtataisteluun vieraan lapsen kanssa, hän häviää sen. Olen vakuuttunut siitä, että koulurauhan ongelma on heikko johtajuus."

Yhteisöpedagogi Jari Koponen kehitti useita palkintoja saaneen idean turvaluokasta yli kymmenen vuotta sitten. Aluksi se toimi nimellä parkki. Sitä on kokeiltu muutamissa kouluissa muun muassa Vantaalla, ja palaute on ollut myönteistä.

Rautavaaran koulun rehtori Matti Korkalainen muistelee, että turvaluokka teki itsensä tarpeettomaksi parissa viikossa.

Koponen on kiertänyt ympäri maata esittelemässä malliaan, mutta vastaanotto on ollut enimmäkseen nihkeää.

"Rehtorit eivät uskalla tarttua asiaan, koska pelkäävät koulun leimautumista. Opettajat luulevat epäonnistuneensa, jos ulkopuolinen puuttuu työrauhaan. Kuntapäättäjät valittavat rahapulaa."

Kouluissa, lastensuojelussa ja nuorten mielenterveystyössä yli 20 vuotta työskennellyt Koponen on surullinen siitä, että lapsen etu usein unohtuu.

"Työrauhaongelmia on joskus jokaisessa koulussa, mutta niihin ei tartuta riittävän vakavasti."

Koposen mielestä moni opettaja työskentelee kohtuuttomassa tilanteessa.

"Lastensuojelussa olen nähnyt, miten valtava merkitys opettajalla on lapselle. On tärkeää, että opettaja voi hyvin työssään."

Kalevalan koulun rehtori Merja Laininen on Koposen mielestä poikkeuksellisen rohkea, kun hän uskalsi tarttua asiaan.

"Meidän koulussa ei ole tavallista enempää häiriöitä. Aina kun on nuoria, sattuu ja tapahtuu", Laininen sanoo.

Aiemmin koulussa on kokeiltu muun muassa kasvatuskeskusteluja. Hän myöntää, että työrauha on monille opettajille arka asia.

"Opettajan identiteetti perustuu vahvasti yksin pärjäämiselle. Meidän pitäisi toimia enemmän yhdessä ja ymmärtää, että kun tehdään töitä ihmisten kanssa, asiat eivät mene aina oppikirjan mukaan."

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi