Lähikoulu ei kelpaa kaikille

Helsingissä on asuinalueita, joilla lähintä koulua käy vain vähemmistö alueen lapsista.

Koulujen vetovoimassa on Helsingissä alueittain suuria eroja. Opetusviraston tilastosta selviää, että joillain asuinalueilla yli puolet perheistä valitsee lapselleen jonkin muun kuin lähikoulun.

Kaupunki osoittaa lapselle lähikoulun hänen asuinpaikkansa mukaan.

"Luvut kertovat huoltajien valinnoista ja koulujen ainetarjonnasta", sanoo Helsingin opetusviraston perusopetuksen linjanjohtaja Outi Salo.

Jokaiselle helsinkiläislapselle tarjotaan paikkaa lähikoulusta. Perhe voi kuitenkin hakea koulupaikkaa muualtakin.

Ja näin tapahtuu usein. Vaihdoista osa selittyy ainevalinnoilla: vanhemmat haluavat lapselleen jotain erityistä opetusta kuten kieliä tai taitoaineita, joita ei tarjota omassa koulussa.

Lisäksi pääkaupungin noin sata peruskoulua sijaitsevat tiheässä, jotkut hyvinkin liki toisiaan. Niinpä koulun voi valita esimerkiksi turvallisen reitin tai kaveripiirin perusteella.

Taustalla voivat vaikuttaa myös vanhempien mielikuvat, sanoo tutkija Venla Bernelius.

"Kyllä siihen liittyy kaikenlaista muutakin. Toki kouluja myös valikoidaan."

Bernelius on mukana tutkimusryhmässä, joka selvittää, mihin tekijöihin kouluvalinnat liittyvät.

"Ennestään tiedetään, että vanhempien mielikuva hyvästä opetuksesta on vetovoimatekijä. Poistyöntävä tekijä se ei Suomessa tyypillisesti ole."

Roihuvuoressa Itä-Helsingissä vain 37 prosenttia oppilaista on valinnut lähikoulun.

Roihuvuoren ala-asteen rehtori Leena Pöntynen arvelee alhaisen luvun johtuvan siitä, että koulu oli pitkään lakkautuslistalla.

"Remontoinnista on puhuttu. Vanhemmat haluavat ehkä varmistaa pysyvyyden."

Roihuvuori on myös yksi kouluista, joka saa niin sanottua positiivisen diskriminaation tukea. Se on syrjäytymiseen ehkäisyyn tarkoitettua rahaa, jonka perusteena voi olla esimerkiksi oppilaiden maahanmuuttotaustaisuus.

Myös Pikku Huopalahdessa enemmän kuin puolet on lähtenyt lähikoulua edemmäs.

Oppilaita vetävät varsinkin Steiner-koulu sekä kielikoulut, jotka sijaitsevat kivenheiton päässä.

Muitakin syitä on, epäilee rehtori Vilma Tuomi.

"Uskallan epäillä, että valintaan vaikuttavat ennakkoluulot. Ehkä koulussa on monikulttuurisempi tai kansainvälisempi ryhmä kuin vanhempien omassa lapsuudessa."

Pikku Huopalahdessa on runsaasti maahanmuuttajataustaisia oppilaita.

Rehtorit uskovat, että kuvitelmat ja kuulopuheet ohjailevat kouluvalintoja.

"Mielikuvien voima on merkityksellinen. Enemmän ihmisten pitäisi tulla katsomaan ennen kuin olettaa jotakin", Tuomi sanoo.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kaupunki@sanoma.fi