Lama ja leikkaukset viivästyttävät koulukorjauksia

Valtion korjaustuki laskee melkein nollaan. Vihdissä ihmetellään, mistä homeremonttirahat nyt revitään.

Opinto-ohjaaja Merja Viertokangas seisoo "vanhan puolen" käytävällä. Katonrajassa luikertelee ylipaineistusputki, joka ei suinkaan kuulu alkuperäiseen sisustukseen.

Ylipaineistus puhdistaa sisäilmaa, ja sen avulla Vihdin Nummelanharjun 1970-luvun lopun koulurakennukselle ostetaan muutama vuosi jatkoaikaa. Rakennus on aikansa lapsi: siinä on todettu useita kosteusvaurioita.

"Jos minulta kysytään, niin katerpillari vain paikalle ja koko rakennus maan tasalle", Viertokangas sanoo.

Pihan toisella puolella näkyy "uusi puoli" eli tammikuussa valmistunut uudisrakennus. Lukuaineet opetetaan siellä, taitoaineet edelleen vanhalla puolella. Ja siellä oireillaan.

"Päänsärkyä", 7-luokkalainen Nea Aronen kertoo yleisimmäksi oireeksi.

"Ja silmät vuotavat", Emma Kankkunen ja Kristiina Suomalainen lisäävät.

Vihti on homekoulumielessä tyyppiesimerkki suomalaisesta kunnasta.

Suuri osa koulurakennuksista on "enemmän tai vähemmän" kosteusvaurioisia, ja peruskorjauskunnossa on "useampi koulu", kuten kunnan teknisen toimen ja ympäristötoimen johtaja Rauno Kujanpää muotoilee.

Mutta peruskorjaukset uhkaavat siirtyä yhä kauemmas tulevaisuuteen, eikä useasta remontista yhtaikaa voi edes haaveilla, Kujanpää kertoo.

Talouskurimus on leikannut kuntien investointeja, ja eduskunnassa puidaan esitystä romahduttaa valtion korjausavustus tämän vuoden 36 miljoonasta eurosta ensi vuonna 5 miljoonaan.

Kuntaliiton rakentamistalousinsinööri Jorma Ruokojoen mielestä esitys on naurettava.

"Kosteus- ja homevaurioiden kohdalla ei voi odottaa parempia aikoja. Jo nykyisellä tuella rahoitusta on haettu neljä kertaa enemmän kuin on saatu", hän sanoo.

Nummelanharjun uudisrakennuksen kuluista melkein puolet maksoi vielä valtio, mutta vanhan puolen korvaaminen seisoo. Hanke on valtion listoilla vuodelle 2014, mutta nyt sen kohtaloa ei tiedä kukaan.

"Ei tiedä yhtään. Valtionavustusten romahdus tekee monelle kunnalle katastrofin", Kujanpää sanoo.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) sanoo, että budjettiin yritetään saada vielä "pientä lisärahaa" ensi vuodelle.

"Tarve on niin valtava, ettei kaikkea pystytä kuitenkaan saamaan kuntoon. Ongelma on myös prosessissa, eli siinä saadaanko asiat rahalla kuntoon", Vahasalo pyörittelee.

Onko pelkona siis, ettei valtio saa rahoilleen vastinetta?

"Osittain kyllä. Jotkut kunnat tekevät hyvin, mutta sitten on epätasaisempaakin jälkeä. Usein korjaamista myös lykätään, vaikka selvittäisiin pienemmällä rahalla, jos puututtaisiin varhain."

1970-lukulainen oranssi heijastuu lattialaminaatista ylipaineputkistoon. Viertokangas vaikuttaa kypsyneeltä vitkutteluun. "En ymmärrä, miten tällaisen annetaan jatkua vuodesta toiseen", hän sanoo.

Kypsymässä ovat myös vanhemmat. Syksyn aikana neljä 7. luokan oppilasta on vaihtanut oireiden vuoksi koulua, ja liikuntasali on pistetty kokonaan kiinni.

"Taas eilen yhden kasiluokkalaisen äiti soitti, että lapselle pitäisi saada uusi valinnaisaine, kun vanhalla puolella tulee oireita."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi