Lukiolaiset vaativat päättäjiltä lisää turvatoimia

Ampumiset ovat vaikuttaneet etenkin tyttöjen turvallisuuden tunteeseen.

Jokelan, Kauhajoen ja Norjan Utøyan saaren ampumatapaukset ovat vaikuttaneet joka kymmenennen lukiolaisen – etenkin tyttöjen – turvallisuuden tunteeseen koulussa.

Tämä käy ilmi Suomen lukiolaisten liiton perjantaina julkistamasta hyvinvointitutkimuksesta.

Nettikyselyyn vastasi yli 3 000 lukiolaista viime vuoden lopulla. Kyselyn vastaajia ei valittu otannalla, vaan vastaaminen perustui vapaaehtoisuuteen.

Lukiolaisten liiton puheenjohtajan Veera Svahnin mielestä kouluturvallisuustyö on jäänyt tragedioiden jälkeen pahasti kesken, mistä oli osoituksena taas perjantainen ampuminen Orivedellä.

Liitto kutsuu ryhmän päättäjiä neuvonpitoon turvallisuuden lisäämiseksi.

Mukaan halutaan presidentti Sauli Niinistö, sisäasiainministeri Päivi Räsänen, opetusministeri Jukka Gustafsson, peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson ja suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

Erityisen huolissaan lukiolaiset ovat koulu-uhkauksista.

"Tärkeintä on puuttua uhkailujen syihin ja miettiä, miten koulujen yhteisöllisyyttä ja tukipalveluita voidaan kohentaa niin, että turvallisuusriskit saadaan minimoitua", Lukiolaisten liiton Svahn toivoo.

Onnelliset opintiellä? –selvitys antaa muuten melko valoisan kuvan lukiolaisten voinnista: suurin osa voi hyvin, mutta toisaalta pienelle joukolle on kasaantunut ongelmia.

Yli puolet lukiolaisista moittii myös lukion työmäärää liian suureksi.

Valtaosa lukiolaisista viihtyy lukiossa ja pitää sen ilmapiiriä hyvänä.

Kiusaaminenkin on lukiossa vähäisempää kuin peruskoulussa.

Koulunkäynnistä pitäminen on lukiolaisilla jopa kasvanut koko 2000-luvun.

Vain pari prosenttia vastasi nyt, ettei pidä lainkaan koulunkäynnistä.

Lukion koollakin on väliä: oppilasmäärältään pienissä kouluissa on vaikeampaa löytää ystäviä ja olla oma itsensä, suurissa on rauhattomampaa.

Linjajaot taas luovat vastakkainasettelua "tavallisen" lukion ja vaikka IB-linjalaisten välille.

Useissa vastauksissa mainittiin myös klikkiytyminen kuppikuntiin, kuten suosittuihin, nörtteihn ja luusereihin.

Ystäviä on enemmän lukiolaistytöillä kuin -pojilla, mutta tytöt kokevat kuitenkin enemmän yksinäisyyttä.

Oman hyvinvoinnin kannalta lukiolaiset kokivat tärkeimmiksi pätevät opettajat, oppiaineiden valinnaisuuden, turvallisuuden, terveellisen kouluruoan sekä hyvät työtuolit ja -pöydät.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi