Mallinura haussa

Mallikoulu voi olla kiva harrastus, mutta yleensä malliksi päädytään sattumalta.

Kirsi Kujala , 20, tekee työtä, josta moni haaveilee. Hän on poseerannut Trendin, Imagen ja Ellen muotikuvissa sekä esiintynyt Marimekon ja Lindexin näytöksissä. Syyskuussa hän pyrkii Lontoon muotiviikkojen catwalkeille.

Kujalan tarina paljastaa, miten useimmat päätyvät malleiksi sattumalta: mallitoimiston bookeri löysi hänet viime vuonna Stockmannin Hulluilta päiviltä, kun hän oli myymässä Iltalehteä.

Sattumaan eivät kuitenkaan luota kaikki teinit, jotka haaveilevat mallin urasta. He ovat valmiita maksamaan siitä, että saavat koulutusta ja pääsevät mallitoimiston listoille.

Kuluttajasivun toimitus selvitti, mitä nuorisomallikursseilla opetetaan. Kurssien sisällöstä ei juuri löydy tietoa yritysten nettisivulta, ja puhelimessakin opetuksen laadusta ja määrästä oli vaikea saada selkoa.

Kysyimme opetuksesta viideltä mallitoimistolta. Muutamissa annettiin ymmärtää, että kurssin jälkeen on hyvät mahdollisuudet saada mallintöitä. Yhden toimiston omistaja sanoi suoraan, ettei kannata kuvitella liikoja.

Suurimmat mallitoimistot kuitenkin etsivät mallinsa yleensä itse. Toimisto myös kouluttaa mallit ja järjestää testikuvaukset, sanoo mallitoimisto Brandin johtaja Toni Korpineva.

Mallitoimistoja on kahdenlaisia: toiset elävät kurssimaksuilla, toiset taas mallien välityspalkkioilla.

Kurssin käymisestä ei ole Korpinevan mukaan hyötyä mallintöiden saamisessa, vaan siitä voi olla jopa haittaa. Opettajina voi olla entisiä missejä, jotka eivät tunne nykyistä mallintyötä.

"Meillä on usein iso työ opettaa malli pois kävelytekniikasta, joka oli muotia 90-luvulla", Korpineva sanoo.

Jos haluaa malliksi, paras tapa on lähettää sähköpostia kuvien kera muutamaan mallitoimistoon. Kuvien ei tarvitse olla ammattilaisen ottamia.

Mallin täytyy olla kuitenkin pitkä ja hoikka. Naisilla vähimmäispituus on yleensä 172 senttiä, miehillä 186 senttiä.

Sopivan toimiston löytää selaamalla muotilehtiä tai -katalogeja ja katsomalla, minkä toimiston mallit niissä poseeraavat. Suomessa muutama toimisto järjestää valtaosan alan töistä.

"Missään nimessä ei pidä käyttää rahaa, jotta pääsee mallitoimiston listoille", Korpineva sanoo.

Mallikurssi voi olla silti mukava harrastus. Siellä oppii meikkaamaan ja voi saada lisää itsevarmuutta.

"Kurssin käymisessä ei ole vikaa, jos vanhemmat haluavat, että lapsi oppii kävelyä ja käytöstapoja. Jos annetaan ymmärtää, että kurssin käymällä tulee malliksi, se on väärin", Korpineva sanoo.

Kirsi Kujala opiskelee markkinointia kauppakorkeakoulussa. Hänelle mallintyö on mukava sivutyö, mutta glamour siitä on kaukana. Kuvauspäivät ovat pitkiä ja paineet kovia. Palkkio koko päivän kuvauksesta on yleensä pari-kolmesataa euroa. Moni asiakas maksaa palkan vaatteina.

"Äiti sanoo, että olen köyhä opiskelija, joka pukeutuu kalliisti."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kuluttaja@sanoma.fi