Ahmed El-Kolaly sai pitkän vankilatuomion, omaisten mukaan syyttä

Miksei isi tule jo kotiin?

Sotilastuomioistuimet ovat tuominneet kansannousun aikana lähes 12 000 egyptiläistä siviiliä.

Kairo. Toukokuisena yönä kello 3.30 Ahmed El-Kolalyn kodin ulko-ovi potkaistiin sisään. Ovesta ryntäsi sotilaspoliiseja, joista osa oli naamioinut kasvonsa.

Seuraavaksi potkaistiin reikä makuuhuoneen oveen. Ahmed, 25, ja hänen vaimonsa Nadia, 25, revittiin ylös sängystä. Reikä makuuhuoneen ovessa näkyy yhä pienessä kaksiossa, joka on rähjäisellä El Margin alueella Kairon laitamilla.

Kuusivuotias poika Ibrahim ja viisivuotias tytär Habiba kirkuivat kauhusta, kun isää lyötiin kiväärinperällä olkapäähän. Ahmedin kädet sidottiin selän taakse ja hänet passitettiin ulos. Poliisit ottivat makuuhuoneesta Ahmedin kiväärin, jolle ei ollut lupaa.

Muutaman päivän kuluttua egyptiläinen sotilastuomioistuin langetti tuomion: viisi vuotta ehdotonta vankeutta.

"Oikeuspöytäkirjojen mukaan Ahmed pidätettiin kadulla, kun hän oli uhkailemassa ihmisiä kiväärillä", Ahmedin sisko Soad kertoo olohuoneen sohvalla viisi kuukautta tapahtumien jälkeen.

"Se on valhetta. Sotilastuomioistuin ei suostunut kuuntelemaan silminnäkijöitä, vaan teki päätöksen suljettujen ovien takana."

Kiinteistökauppias Ahmedin tarina on yksi 12 000:sta. Niin monta siviiliä ovat Egyptin armeijan sotilastuomioistuimet tuominneet tammikuussa alkaneen kansannousun aikana, ihmisoikeusjärjestöt arvioivat.

Pikatuomioita on jaettu enemmän kuin syrjäytetyn presidentin Hosni Mubarakin 30-vuotisella hallintokaudella yhteensä. Ihmisoikeusjärjestöt arvostelivat Mubarakin hallintoa nimenomaan sotilastuomioistuinten mielivallasta.

Mubarakin syrjäyttämisen jälkeen armeijasta tuli käytännössä Egyptin ainoa oikeuslaitos, kertoo Mona Seif Lopettakaa sotilastuomioistuimet -aktivistiryhmästä.

"Tuomitut ovat tavallisia kansalaisia, joita on syytetty esimerkiksi tappeluista tai ulkonaliikkumiskiellon rikkomisesta. Osa heistä on syyllistynyt rikoksiin, mutta osa istuu vankilassa täysin syyttöminä."

Tuomiot on luettu keskimäärin neljän päivän kuluttua pidätyksestä. Pikatuomiot ovat keskeinen syy, miksi sotilasneuvoston arvostelu on lisääntynyt Egyptissä.

Maata johtava sotilasneuvosto on perustellut kovia otteita poikkeuksellisilla oloilla. Hallinnon kaatuminen lisäsi neuvoston mukaan rikollisuutta, joka on saatava kuriin.

"Sotilasneuvoston johtajat sanoivat talvella televisiossa, että ihmisten pitää itse huolehtia turvallisuudestaan ja omaisuudestaan. Sen jälkeen Ahmed osti aseen", Ahmedin äiti Sabah sanoo. Hän myöntää, että ase oli luvaton.

"Luvattoman aseen hallussapidosta on normaalisti saanut sakot."

Sabah arvelee, että naapurustossa asuu urkkija, joka ilmiantoi Ahmedin sotilaspoliisille. Hän ei tiedä, miksi joku toimi näin. Luvattomat aseet ovat Egyptissä yleisiä.

Lokakuun alussa sotilasneuvosto ilmoitti, että se lopettaa siviileihin kohdistuvat pikatuomiot, paitsi jos rikosepäily liittyy armeijan tai sotilaiden vastustamiseen.

"Ongelma on se, että lähes kaikissa mielenosoituksissa vastustetaan armeijaa", Mona Seif aktivistiryhmästä sanoo.

"Uskomme, että armeija käyttää sotilastuomioita arvostelun tukahduttamiseen."

Seifin mukaan armeija on kesästä alkaen pidättänyt ja tuominnut erityisesti armeijan toimintaa arvostelevia aktivisteja.

Monia on tuomittu vuosien vankeuteen esimerkiksi blogikirjoitusten takia.

Aktivistit yrittävät saada tuomituille uuden oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin.

"Sotilasneuvosto taipuu, kunhan painostus jatkuu. He ovat hyvin huolissaan kansainvälisestä imagosta."

Ahmed istuu Alexandrian sotilasvankilassa sellissä, jossa on 25 vankia. Ahmedin siskot käyvät katsomassa häntä parin viikon välein.

Vaimo Nadia ei ole nähnyt miestään sen jälkeen kun tämä vietiin vankilaan. Matkustelua on rajoittanut vaaleanpunaiseen kankaaseen kääritty nyytti.

Pariskunnalle syntyi elokuussa kuopus Youssef. Ahmed ei ole häntä vielä nähnyt.

"Ahmed kyselee siskoiltani, eikö ole mitään mahdollisuutta päästä vapaaksi. Olen lähettänyt terveisiä, että jospa jo vuoden päästä", Nadia sanoo.

"Tätä on vaikea selittää lapsille. He ikävöivät ja kyselevät, miksei isi tule jo kotiin."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.ulkomaat@sanoma.fi