Naakoista on tullut riesa

Naakka tekee tuhoja pelloilla ja mekastaa kaupungeissa.

Naakoista on tullut monen mielestä riesa. Naakkojen määrä on lisääntynyt 2000-luvulla. Se tekee pesiä savupiippuihin ja tuuletuskanaviin ja likaa paikkoja pulujen kanssa. Kun luonnon ja rakennusten pesäkolot ovat vähentyneet, se on keksinyt majoittua korkeajännitelinjojen onttoihin vaakarakenteisiin.

Maaseudulla naakka on viehättynyt heinä- ja rehupaaleihin, joiden peitteitä se repii rikki ja pilaa rehun. Ely-keskukset maksavat naakan aiheuttamista vahingoista korvauksia muutaman kymmenentuhatta euroa vuosittain.

"Jotkut ihmiset pelkäävät mustien lintujen isoja parvia, eikä tämä ole vitsi. Pelko koskee myös variksia", kertoo Helsingin ympäristökeskuksen tarkastaja Raimo Pakarinen. Loppukesästä naakat alkavat kerääntyä suuriin yöpymisparviin, joissa ne seurustelevat keskenään. Yhteisen yön jälkeen parvi hajaantuu pelloille parin-kolmenkymmenenkin kilometrin päähän.

Erityisen näreissään ovat eteläpohjalaiset, joiden asukasyhdistykset ja palaverit ovat purnanneet lintujen runsastumista Seinäjoen seudulla. Peltojen lisäksi linnut ovat iskeneet silmänsä elintarviketeollisuuden laitoksiin, joiden nurkilta ne ovat löytäneet ruokaa. Broilerinkasvattajat ja sikalanomistajat ovat pelänneet niiden levittävän tauteja, kertoo ympäristöpäällikkö Pirjo Korhonen.

Naakka on riesa myös osin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä, sanoo ylitarkastaja Matti Osara ympäristöministeriöstä. On kyse myös asenteista, hän pohtii. "Nopeasti runsastuneeseen lintuun suhtaudutaan epäluulolla. Esimerkiksi salmonellavaara on häviävän pieni."

Lintuja saa ampua poikkeusluvalla, joita on myönnetty vuosittain alle 50. Tuhoja tulisi torjua ennalta. Esimerkiksi elintarviketehtaiden on mietittävä logistiikkaketjujaan huolellisesti, jottei naakoille jää syötävää.

Naakka on varislintuna älykäs, ja on todettu, että se simpanssin ohella jopa valmistaa työkaluja, koukkuja ja muita, ravintoa saadakseen.

Savupiipuista sitä yritetään häätää metalliverkkojen avulla. Toijalan piirinuohooja Henri Jaatinen suosittelee järeitä minkkiverkkoja.

"Niitä on sairaan paljon", hän kuvailee.

Viimeksi maanantaina naakkaperhe myllersi viereisessä hormissa, kun Jaatinen nuohosi piippua.

Helsinkiläisnuohooja Birger Lindforsin mukaan naakat viihtyvät hyvin esimerkiksi Katajanokan merellisissä maisemissa.

"Enemmän lokit tuottavat meille haittaa", hän kertoo. Pesää suojelevat lokit hyökkäilevät nuohoojia kohti ja tähtäilevät näitä onnistuneesti peräpään pommeilla.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi